Siirry sisältöön
Verkkolehti
Emilia Osmala

Korona-aika toi uusia toimijoita ja toimintamuotoja vapaaehtoistyöhön

Vapaaehtoistoiminta ja ihmisten auttamisen halu ei katoa suurenkaan kriisin keskellä, päinvastoin!

Järjestötyö
Henkilöt liittävät kätensä yhteen ikkunalasi välissään.

Kriisit yhdistävät ihmisiä ja herättävät inhimillisen tarpeen auttaa. Humanitaarisen avun järjestöt, kuten Punainen Risti, ovat vuosia hioneet prosessejaan suurien vapaaehtoisjoukkojen koordinointiin ja vapaaehtoistyön mahdollistamiseen kriiseissä. Näitä taitoja on tarvittu erityisesti tuhoisien hurrikaanien ja maanvyöryjen tuhotessa ihmisten koteja. 

Olemme nyt olleet toisenlaisen luonnonmullistuksen edessä. Mikään yksittäinen kaupunki tai seutu ei ole ollut äkillisessä kriisissä, vaan tilanne on koskettanut koko maailmaa, kaikkia yhteiskuntia ja ihmisiä. Keväällä 2020 tilanne oli uusi ja mullistava, mutta toisaalta herätti hyvin samalla tavalla halun auttaa ja toimia. Pandemia pakotti ihmiset linnoittautumaan koteihinsa, etenkin riskiryhmäläiset. Toisaalta uusi tilanne toi myös paljon aikaa, kun aikaa ei mennyt työmatkoihin ja harrastukset olivat tauolla. Tilanne herätti globaalisti uusia auttamisen paikkoja ja uudenlaista vapaaehtoistoimintaa. 

Kriisi sai liikkeelle sellaisetkin ihmiset, jotka eivät olleet aiemmin tehneet vapaaehtoistyötä.

Kriisi aktivoi toimimaan

Kriisi sai liikkeelle sellaisetkin ihmiset, jotka eivät olleet aiemmin tehneet vapaaehtoistyötä. Uuden tilanteen edessä tarvittiin erityisesti kauppa- ja asiointiapua sekä keskusteluapua vaikeissa tilanteissa. Britaniassa julkaistun tutkimuksen mukaan lähes joka viides (19 %) britti teki vapaaehtoistyötä keväällä 2020. Heistä osa oli ihmisiä, jotka eivät olleet koskaan aiemmin tehneet vapaaehtoistyötä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että määrällisesti eniten (3–4 h/vko) vapaaehtoistyötä tekivät milleniaalit, eli 2000-luvulla syntyneet. Sama ikäluokka, jota usein syytetään vapaaehtoistyön välttelystä. 

Myös Suomessa on tutkitusti aktivoiduttu kriisin vuoksi. Kansalaisareenan tutkimuksessa haastateltiin 1400 ihmistä. Vapaaehtoistyö.fi:-sivuston kautta tehdyssä tutkimuksessa 40 % vastaajista kertoi aloittaneensa vapaaehtoistyön korona-aikana. Suurin osa vapaaehtoistyöstä oli naapuri- ja asiointiapua, kohteena ovat erityisesti olleet lapsiperheet, nuoret ja ikääntyneet. Merkittävä havainto tutkimuksessa oli, että uusista vapaaehtoisista lähes kaikki (80 %) halusivat jatkaa vapaaehtoistyötä myös koronatilanteen rauhoituttua. 

Nyt on aika ravistella vanhoja rakenteita

Vapaaehtoistyön tulevaisuus on toiveikas. Tutkimukset meiltä ja maailmalta osoittavat, että ihmiset ovat halukkaita auttamaan toisiaan. Tulokset edellä osoittavat, että halu auttaa ja tehdä vapaaehtoistyötä ovat kasvussa. Esimerkiksi verkossa tapahtuva vapaaehtoistyö voi tuoda riskiryhmäläiselle mielekästä tekemistä, kun ei tarvitse istua passiivisena kotona.

Vapaaehtoistyön tulevaisuus on toiveikas.

Toisaalta uudenlaisia toimintamalleja ja osaamista ei aina osata edes kaivata. Vantaan seurakunta sai yllättävän tarjouksen, kun Anssi Perhsson koodasi ruoka-apua koordinoivan järjestelmän vapaaehtoistyönä. Järjestelmä ohjaa avunpyynnöt oikeaan seurakuntaan sekä jakaa mm. hätäapuruokassien noutoaikoja. Se vapauttaa aikaa ja minimoi inhimillisten virheiden määrää. 

Nyt on oikea aika ravistella vanhoja rakenteita ja tuulettaa ajatuksia oman yhdistyksen vapaaehtoistoiminnasta. Tämä on juuri oikea hetki lähteä pohtimaan miten toimintaa voisi kehittää ja laajentaa. Asiaa voi pohtia vaikka näiden muutaman eri tulokulman kautta:

  • Missä asiassa kohderyhmämme kaipaa apua, mutta kukaan ei tarjoa sitä? 
  • Mitä osaamista meillä on, jolla voisimme auttaa kohderyhmäämme?
  • Mitä toimijoita on lähellämme, joiden kanssa voisimme suunnitella yhteistyötä?
Emilia Osmala

Emilia Osmala

järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäjä, Osana

Emilialla on kymmenen vuoden kokemus vapaaehtoistyöstä ja sen koordinoinnista. Hän auttaa järjestöjä rekrytoimaan, motivoimaan ja sitouttamaan vapaaehtoisia. 


Artikkeliin liittyvät asiasanat:

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Liity postituslistalle

Päätoimittaja
Anneliina Wevelsiep

Toimituskunta
Mari Tapio
Kukka-Maaria Vuorikoski

Toimitussihteeri
Riitta Liski