Arvot ja tunteet nuorten osallistamisessa
Suomi on syntynyt arvoista. Kansallisuusaatteen pohjalta toiminut kansalaisyhteiskunta on tehnyt todeksi sen maan, jossa tänäkin päivänä elämme. Sen historian suurena voittona pidetäänkin Suomen itsenäisyyttä vuonna 1917. Kansalaistoiminnan suuret voitot eivät kuitenkaan ole vain historiaan havinaa, vaan ne määrittävät nykyhetkeä ja tulevaisuutta.
OsallisuusKaikki suuret yhteiskunnalliset muutokset ja saavutukset pohjautuvat kansalaistoimintaan ja sen osiin, kansalaisiin. Niiden ponnistusvoimana ovat kautta historian toimineet arvot ja palavat aatokset. Kansalaistoiminta palautuu ihmisyyteen ja ihmisenä olemiseen sen kaikkine sävyineen. Kansalainen on aina ensin ihminen ja vasta toisena kansalainen, kuten myös poliitikko on ensin ihminen ja vasta sitten poliitikko.
Arvot ja tunteet toiminnassa
Kokonaisvaltaisesti tuntevina ja ajattelevina olentoina meidän on mahdotonta sivuuttaa arvo- ja tunnelähtökohtia toiminnassamme – vaikka joku voikin väittää toisin. Tunteiden ja arvojen tunnistaminen, sekä tunnustaminen, osaksi yhteiskunnallista vaikuttamista ei tarkoita vallan antamista äkilliselle impulsseille, vaan tekee näkyväksi sen, mikä itse asiassa jo nykyisellään vaikuttaa toimintaan organisaatioissa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Arvot sitovat yhteisöjä yhteen ja muovaavat yksilöiden käsitystä itsestään.
Arvot kertovat meille mitä pidämme merkityksellisenä ja tavoittelemisen arvoisena. Ne vaikuttavat siihen, miten valitsemme toimia. Arvot sitovat yhteisöjä yhteen ja muovaavat yksilöiden käsitystä itsestään. Yhteiskunnallisessa toiminnassa arvoilla on tunnetusti keskeinen rooli: vaikuttaminen kohdentuu niihin asioihin, joita pidämme tärkeinä. Miten määrittelisit omat arvosi? Mitä arvoja Sinun järjestösi tai taustatahosi pitää tärkeänä? Kohtaavatko nämä vai tunnistatko arvoristiriitoja? Entä miten arvot todentuvat käytännön toiminnassa? Näiden kysymysten pohjalta voi lähteä luomaan tilaa avoimelle keskustelulle ja edistää organisaatiokulttuurin arvolähtöisyyttä.
Tunteiden ja mielipiteiden ilmaisun sallivat yhteisöt kutsuvat nuoria mukaan toimimaan
Tunnetietoinen ja arvolähtöinen organisaatio tukee lähtökohtaisesti kaikkien hyvinvointia ja lisäksi auttaa avaamaan ovia nuorten osallistumiselle. Tila ilmaista omia mielipiteitään sekä nostaa esiin myös huolia ja pelkoja tukee kasvamista empatiakykyiseksi ja toiset huomioivaksi ihmiseksi ja vaikuttajaksi. Asioita ei tarvitse lakaista maton alle patoutumaan, vaan ne voi tunnistaa ja yhdessä työstäen purkaa. Monen järjestön toiminta on rakentununut empaattisuuden, inhimillisyyden ja läsnäolon lähtökohdista, ja ne ovatkin tuoneet monen nuoren elämään merkityksellisyyttä.
Tunnetietoinen ja arvolähtöinen organisaatio tukee lähtökohtaisesti kaikkien hyvinvointia ja lisäksi auttaa avaamaan ovia nuorten osallistumiselle.
Inhimillisille arvoille pohjaavan toiminnan merkitystä haastetaan yhteiskunnassa useasta suunnasta. Kun koemme epävarmuutta ja neuvottomuutta toimintaamme haastavien jännitteiden keskellä, olemme tärkeiden kasvun paikkojen äärellä. Millaisia valintoja teemme silloin? Pidämmekö kiinni tärkeimmistä arvoistamme ja annamme niiden ohjata valintojamme? Omalla esimerkillämme näytämme nuorille suuntaa ja siten luomme pohjaa moninaisille äänille, näkemyksille ja rohkealle arvolähtöiselle toimijuudelle.
Terhi Ljungkvist ja Maijun Tuomainen kirjoittivat vuonna 2023 Humanistisen ammattikorkeakoulun Yhteisöpedagogi (AMK) opinnäytetyönsä Aktivismi murroksessa: uusia tapoja organisoida nuorten yhteiskunnallista vaikuttamista järjestöissä. Työn tavoitteena oli löytää uusia malleja nuorten aktiiviseksi osallistamiseksi
yhteiskuntaan, jaettujen arvojen pohjalta.
Opinnäytetyön pohjalta syntynyt arvolähtöisen osallistamisen malli tarjoaa kuusi askelta muuttaa oman järjestön tunnekulttuuria ja arvioida valtarakenteita sekä siten vahvistaa nuorten merkityksellistä osallistamista.