Sosiaalinen sirkus osallisuuden vahvistajana
Jyvillä täytetyillä palloilla ja pastellinsävyisillä sifonkihuiveilla voidaan muuttaa maailmaa: ne ovat sosiaalisen sirkuksen työkaluja, joilla luodaan yhteyttä ihmisten välille.
Osallisuus
Tamperelaisen Sorin Sirkuksen harjoitussaliin saapuu pieni joukko seniorisirkusryhmäläisiä iloisesti rupatellen. Ryhmän jäsen Ulla kertoo, kuinka hänen siskonsa näki iltauutisten loppukevennyksessä jutun kuopiolaisesta seniorisirkuksesta ja alkoi puuhata samanlaista Tampereelle. Sorin seniorisirkus on pyörinyt jo neljän kurssin verran ja tänään on viidennen kurssin päätöskerta.
– Täällä on erityisen ihanaa se, kun ryhmän ohjaaja uskoo, että me voimme oppia vaikka mitä temppuja, vaikka meillä onkin harmaat tukat, ryhmän jäsen Eija kertoo.
Osallisuus syntyy yhteydessä toisiin
Eijan puhe ”meistä” ja usko ryhmän kykyyn oppia uutta sirkusharrastuksessa ovat viitteitä osallisuuden vahvistumisesta. Osallisuus on kuulumista ja kuulluksi tulemista suhteessa toisiin ihmisiin. Osallinen ihminen tunnistaa mahdollisuutensa vaikuttaa omaan elämäänsä ja hänellä on taitoja ja rohkeutta päästä yhteyteen toisten ihmisten kanssa.
Mutta miten osallisuus ja sirkus liittyvät yhteen, Sorin Sirkuksen tuottaja Katja Tuuli?
– Sosiaalinen sirkus on väline toivon ja yhteyden luomiseen toisiin ihmisiin. Vanne, jongleerauspallo tai taito tehdä temppuja eivät yksistään merkitse mitään. Mutta kun saman asian äärelle lisätään osallistujia ja ohjaajat, jotka kannustavat ja innostavat, alkaa tapahtua, Tuuli valottaa.
Koska ihminen on sosiaalinen eläin, käsitykset itsestä ja esimerkiksi luottamus kykyyn toimia yhdessä muiden kanssa, voivat syntyä vain vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Sosiaalinen sirkus yhdistää sirkuksen taiteellisia elementtejä ja sosiaalisia tavoitteita. Sosiaalisessa sirkuksessa tärkeintä ei ole oppia sirkustaitoja, vaan tehdä mahdolliseksi ottaa yhdessä askelia kohti ryhmälle asetettuja tavoitteita. Sosiaalisen sirkuksen harjoituksissa voidaan vahvistaa kielenoppimista, hienomotoriikkaa tai kokemusta itsestä pystyvänä ja oppivana yksilönä.
– Koska ihminen on sosiaalinen eläin, käsitykset itsestä ja esimerkiksi luottamus kykyyn toimia yhdessä muiden kanssa, voivat syntyä vain vuorovaikutuksessa toisten kanssa, Katja Tuuli vahvistaa.
Leikkivien senioreiden kotiin viemisenä on ilo ja rohkeus
Seniorisirkuksen ryhmä alkoi alkulämmittelyistä sifonkihuivien kanssa ja nyt he siirtyvät viereiseen tilaan, johon on valmisteltu erilaisia sirkustaitopisteistä. Ryhmän ohjaaja, sosiaalisen sirkuksen vastuuopettaja Tytti Vuolle keräilee tavaroita. Samalla hän houkuttelee yhtä ryhmäläisistä tarttumaan yksipyöräisellä harjoitteluun.
– No kyllä mä voisin kokeilla! Kun kerran sanoit, muuten olisin luopunut tästä kokonaan! Ryhmän jäsen Pirkko vastaa innostuneena.
Senioriryhmässä on harjoiteltu sirkustaitoja, vahvistettu tasapainoa ja voimaa.
– Parasta täällä on leikki ja ilo, olo on aina kevyempi kotiin lähtiessä, ryhmän jäsen Mirkku kertoo.
Katja Tuuli vahvistaa, että sosiaalisen sirkuksen eväät siirtyvät usein hyvän kierteenä osallistujalta yhteisöihin.
– Kun ihminen huomaa sirkusyhteisössä, että hänen olemisellaan ja tekemisellään on merkitystä, syntyy rohkeutta ottaa puhetilaa esimerkiksi omassa perheyhteisössä, luokassa tai sitäkin suuremmissa yhteyksissä. Hyvät kokemukset rohkaisevat ihmisiä kurkottelemaan kohti yhteisöjä, Katja Tuuli päättää.
Myös Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksessä (Kansalaisfoorumi 2022) kävi ilmi, että harrastaminen lisää osallisuuden tunnetta ja rohkaisee osallistumaan yhteisölliseen toimintaan ja vaikuttamaan siinä. Lue lisää.
