Dialogi vahvistaa osallisuuden kokemuksia

Keskusteluja käytiin ympäri Suomen muun muassa alueen paikallisia toimijoita yhteen kokoavissa Nuorisoseurafoorumeissa. Näistä keskusteluista Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen kokosi Mitä nuorisoseuralaisuus on 2020-luvulla -julkaisun.

Miksi juuri dialogi?

Vastaavanlaisen selvityksen nuorisoseuralaisuudesta olisi voinut tehdä monella tavalla. Nykypäivän kehittynyt tietotekniikka mahdollistaa etäkokoukset ja verkkokyselyt, minkä vuoksi kasvokkain käytävät keskustelut ovat harvinaistuneet. Dialogisuus on kuitenkin äärimmäisen tärkeä kansalaistaito, jonka oppii vain harjoittelemalla.

Se, että Nuorisoseuroissa päädyttiin juuri dialogiin aineiston keräämisessä, näkyy julkaisun sisällössä. Yhteinen keskustelu tuo ihmiset yhteen ja voi herättää ajatuksia, joita verkkokeskustelu tai kyselylomakkeelle vastaaminen ei synnyttäisi.

Arvostamme kaikkien näkemyksiä

Yhteiset pelisäännöt luovat turvallisen ympäristön omien näkemysten esiin tuomiselle. Dialogin helmi on siinä, että keskustelijat riisuutuvat titteleistään ja saapuvat keskusteluun kantaen mukanaan omien kokemustensa reppua.

Dialogin helmi on siinä, että keskustelijat riisuutuvat titteleistään ja saapuvat keskusteluun kantaen mukanaan omien kokemustensa reppua.

Omasta kokemuksesta ammennetut keskustelunavaukset ja keskusteluun yhtymiset vahvistavat tunnetta osallisuudesta. Kaikki keskustelijat ovat samanarvoisia eikä dialogi pyri löytämään yhtä ratkaisua tai yhteistä näkemystä.

Dialogissa ollaan läsnä

Usein dialogi käydään piirimuodossa, puhelimet laitetaan äänettömälle ja kaikilla on tiedossa aika, joka keskusteluun tullaan käyttämään. Dialogi palauttaa meidät ajassa taaksepäin, kuin istuisimme yhteisen leirinuotion ääressä kertomassa kokemaamme ja keskustelemassa.

Keskustelun etenemisestä vastaa fasilitaattori, joka pyrkii keskustelijoiden tasapuoliseen kohteluun. Kaikki tämä edesauttaa läsnäoloa tilanteessa, toisten kuuntelua ja kuulluksi tulemista.

Osallisuus dialogin kautta

Osallisuus on vahvasti sitä, että tuntee kuuluvansa joukkoon. Dialogissa kuulluksi tuleminen vahvistaa kokemusta osallisuudesta. Osallisuutta voi olla myös se, että kokee pystyvänsä vaikuttamaan. Vaikka dialogissa ei pyritä yhteiseen säveleen, voi omilla kokemuksillaan vaikuttaa toisten näkemyksiin ja mahdollisesti jopa avartaa heidän maailmankuvaansa.

Nuorisoseurojen tapauksessa dialogissa esiin tuodut kokemukset ja näkemykset loivat osaltaan nykypäivän nuorisoseuralaisuuden kuvaa. Jokaisella keskusteluun osallistuneella oli vaikutusta siihen, millaiseksi nuorisoseuralaisuus keskustelujen pohjalta tehdyssä julkaisussa mielletään.

Vaikka dialogissa ei pyritä yhteiseen säveleen, voi omilla kokemuksillaan vaikuttaa toisten näkemyksiin ja mahdollisesti jopa avartaa heidän maailmankuvaansa.

Olin itse fasilitaattorina yhdessä Nuorisoseurafoorumissa käydyssä dialogissa. Osallistujat olivat hyvin eri ikäisiä ja erilaisista taustoista, mutta heitä yhdisti nuorisoseuralaisuus. Monet kiittivät jälkikäteen siitä, että he olivat kokeneet lämminhenkisen dialogin mahdollistavan läsnäolon, osallisuuden kokemuksen sekä kuulluksi tulemisen.