3. Aktiivinen kansalaisuus

Miksi kansalaiset eivät käytä valtaansa?

Kansalaisuutta koskevan keskustelun avainkysymyksiä on se, miten kansalaiset saataisiin käyttämään sitä valtaa, joka heille on demokratiassa suotu.

Mitä tarkoitetaan aktiivisella kansalaisuudella?

Aktiivinen kansalaisuus on yksinkertaisimmillaan naapurin auttamista, monimutkaisimmillaan kansanliikkeen organisoimista.

Suomalaisen kansalaistoiminnan historiaa

Suomalainen kansalaistoiminta alkoi salaseuroista, teki Suomesta itsenäisen kansakunnan ja muokkaa nyt yhteiskuntaa julkisen keskustelun kautta.

Aktiivisen kansalaisuuden vaatimukset

Aktiiviseen kansalaisuuteen tarvitaan tietyt perustiedot ja -taidot sekä kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoon.

Kansalainen voi olla aktiivinen monella tavalla

Aktiivinen kansalaisuus voidaan jakaa kolmeen muotoon: itsensä kehittämiseen, yhteisten asioiden hoitamiseen ja poliittiseen osallistumiseen.

Näin yhteiskunta voi tukea aktiivista kansalaisuutta

Aktiivinen kansalaisuus on mahdollista vain jos yhteiskunta pitää huolen aktiivisuuden perusedellytyksistä. Tässä artikkelissa on esitelty niistä kuusi.

Monikulttuuriset nuoret ja aktiivinen kansalaisuus

Monikulttuuristen nuorten on vaikea toimia aktiivisina kansalaisina, jos heidän tiellään olevia esteitä ei pureta.

Habermas ja aktiivinen kansalaisuus

Filosofi Jürgen Habermasin käsitteet ”julkinen tila” ja ”elämysmaailma” ovat aktiivisen kansalaisuuden kannalta keskeisiä.

Yhdistykset olivat kansalaistoiminnan tärkein areena

Yhdistykset toimivat aikoinaan Suomessa samaan tapaan kuin kahvilat Keski-Euroopassa: ihmiset pääsivät niissä osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Kiertotalous luo työtä ja säästää luontoa

Kiertotalous hyödyntää maapallon rajalliset resurssit tehokkaammin hyödyntämällä muun muassa korjaamista, kierrättämista, uusiokäyttöä ja jakamista.

Vapaan kansalaistoiminnan imusta

Tampereen Hiedanrannan alueen toimijat kertovat, mistä vapaan kansalaistoiminnan imu alueella syntyy.