Siirry sisältöön
Tietopankki
Aaro Harju

Näin yhteiskunta voi tukea aktiivista kansalaisuutta

Aktiivinen kansalaisuus on mahdollista vain jos yhteiskunta pitää huolen aktiivisuuden perusedellytyksistä. Tässä artikkelissa on esitelty niistä kuusi.

Täydellinen aktiivinen kansalaisuus tarvitsee yhteiskunnan, joka arvostaa kansalaisten aktiivisuutta ja tukee sitä. Alla on esitelty kuusi asiaa, joista yhteiskunnan tulisi pitää huolta, mikäli se haluaa edistää kansalaistensa aktiivisuutta.

1 Aktiivisuutta ei saa rajoittaa

Viranomaisten tulee sallia kaikenlaisen lain rajoissa tapahtuvan aktiivisuuden kummuta esiin. Jos aktiivisuudetta rajoitetaan, ihmiset eivät voi kansalaisina toteuttaa täysimääräisesti itseään. 

Maailmassa on ollut ja on edelleenkin enemmistö sellaisia valtioita, joissa täydellinen aktiivinen kansalaisuus ei voi toteutua. Lait ja/tai valtaapitävien toiminta estävät tämän. 

Suomessa onneksi näin ei ole, mutta meilläkään viranomaiset eivät tee kaikkea voitavaansa mahdollistaakseen täysimääräisen aktiivisen kansalaisuuden toteutumista. Tiedon panttaaminen, haluttomuus järjestää yhteisiä tiloja ja kansalaismielipiteen huono kuunteleminen päätöksenteossa ovat tuttuja ilmiöitä meilläkin. 

2 Kaikenlaista aktiivisuutta täytyy arvostaa

Ilmapiirin tulee suosia ihmisten aktiivisuutta ja kannustaa siihen. Tämä tarkoittaa kaikenlaisen aktiivisuuden arvon tunnustamista, myös poliittisen. 

Ihmisten aktiivisuuden arvottaminen tekee hallaa aktiivisuuden monimuotoisuudelle ja innovatiivisuudelle. Ihminen ei ole kovin innokas olemaan mukana vähemmän tärkeässä tai peräti hyljeksityssä toiminnassa. Siksi tällaisten arvoasetelmien esittämistä tulisi välttää, varsinkin kun kukaan ei ole pätevä ylituomari sanomaan, millainen aktiivisuus on toista parempaa. 

Tiedotusvälineillä ja viranomaisilla on suuri vastuu sellaisen yhteiskunnallisen ilmapiirin säilyttämisessä, joka kannustaa ihmisiä monipuoliseen aktiivisuuteen eikä lamaannuta heitä.

3 Jokainen mukana omana itsenään

Aktiivisuuteen tarvitaan yleistä suvaitsevaisuutta. Marianne Horsdalin (2004, 53–55) tutkimusten mukaan ahdas ja pakotettu maailmankuva johtaa itsekeskeisiin asenteisiin ja ennakkoluuloihin ja lisäksi voimattomuuden ja alistumisen tunteeseen. 

Avoimuus opitaan kokemuksen kautta, kohtaamalla ja kuuntelemalla muita, olemalla ja toimimalla muiden kanssa. Erilaisten ihmisten kohtaaminen ja monipuolinen keskustelu ovat tärkeitä aktiivisen kansalaisuuden edellytyksiä.

4 Kokoontuminen tarvitsee tiloja

Ihmisillä tulee olla avoimia, julkisia paikkoja kohtaamiseen, osallistumiseen ja dialogiin. Tällä hetkellä on puute ihmisten kohtaamistiloista. Koulujen ja seurakuntakotien salit sekä nuoriso- ja liikuntatilat ovat ylivaratut. Kunnallinen tai järjestömuotoinen toiminta täyttää käytettävissä olevat tilat. 

Puutetta on nimenomaan avoimista kohtaamispaikoista kaikissa kaupunginosissa ja taajamissa. Maaseudulla on seuran- ja kylätaloja, mutta kaupunkimaisesta miljööstä ne pääosin puuttuvat. Tällaisten tilojen rakentaminen taajamiin ja kaupunkien kaikille kulmille aktivoisi ihmisiä osallistumaan ja toimimaan. 

5 Konkreettinen yhdessäolo

Yhteisöllisyys on Suomessa osin rapautunut ja osin muuttanut muotoaan viimeisten vuosikymmenten aikana. Statuksellisen ja paikkasidonnaisen yhteisöllisyyden rinnalle ja osin tilalle on tullut symbolinen ja mielikuvallinen yhteisöllisyys. 

Viimeksi mainitut ovat hyviä informaatioyhteiskunnan yhteisöllisyyden ilmentymiä, mutta ne eivät korvaa sukuun, asuinpaikkaan ja lähiyhteisöön liittyviä yhteisöllisyyden muotoja. 

Asuinalueet voivat olla ihmisen kokoisia, jos niin halutaan.

Sukulaisten asuminen pitkin Suomea ja uusien asuinalueiden nopea rakentaminen taajamiin ja kaupunkeihin eivät ole ihanteelliset lähtökohdat ihmisten vahvoille yhteisöllisille siteille. Näiden asioiden osalta voi toki sanoa, että aika korjaa tilanteen, kun ihmiset asettuvat pysyvästi uusille asuinsijoilleen ja jatkuvan uudisrakentamisen tarve vähenee. Odottamisen sijasta yhteisöllisyyden vahvistumista voi myös tietoisesti edistää. 

Yhteisöllisyyden edellytyksiä voi parantaa muun muassa yhdyskuntateknisellä suunnittelulla. Asuinalueet voivat olla ihmisen kokoisia, jos niin halutaan. Ne voivat olla viihtyisiä ja yhteistoimintaa edistäviä. Niissä voi olla riittävä palvelutarjonta, joka tarkoittaa myös yhteisiä tiloja. 

Kaikki nämä ovat toteutettavissa, jos asuinalueiden rakentamisessa kiinnitetään määrän lisäksi huomiota myös laatuun. Aktiivisen kansalaisuuden kannalta laatutekijät ovat tärkeimmät. 

6 Toiminnan on oltava helppoa

Aktiivisen kansalaisuuden on oltava mahdollisimman helppoa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi mahdollisimman vähäistä yhdistystoiminnan sääntelyä.

Vaikka yhdistyslain vaatimukset ovat Suomessa vähäiset, muut säädökset lisäävät vapaaehtoistoimijoiden työtaakkaa. Tämä koskee niin tilinpäätösten tekoa, verotuskäytäntöjä kuin palkan sivukulujen maksamista. Näitä tulisi yksinkertaistaa pienten vapaaehtoisorganisaatioiden osalta. 

Säädökset lisäävät vapaaehtoistoimijoiden työtaakkaa.

Ihmisten aktiivisuutta voidaan helpottaa myös lisäämällä tiedon julkisuutta ja saatavuutta. Tieto täytyisi tuoda lähelle ihmistä, ja hänen osallistumisensa ja vaikuttamisensa tulisi tehdä hyvin helpoksi. Tällä olisi ilman muuta kansalaisten aktiivisuutta lisäävä vaikutus. 

Sisältö pohjautuu Aaro Harjun tekstiin ”Aktiivisen kansalaisuuden edellytykset”, joka on julkaistu aiemmin tällä sivustolla.