Siirry sisältöön
Tietopankki
Sanna Ryynänen

Kiertotalous luo työtä ja säästää luontoa

Kiertotalous hyödyntää maapallon rajalliset resurssit tehokkaammin hyödyntämällä muun muassa korjaamista, kierrättämista, uusiokäyttöä ja jakamista.

Kiertotalous tai jakamistalous perustuu ajatukselle, että käytössä olevia resursseja tulisi hyödyntää tehokkaammin. Usein kiertotaloudessa hyödynnetään digitaalisia alustoja, joiden kehittämisessä digiaktivistit ovat tärkeässä roolissa.

Tässä artikkelissa esitellään muutamia kiertotalouden piirissä syntyneitä hankkeita ja ideoita.

Keravan kiertotalouskeskus

Keravan kiertotalouskeskus perustettiin kaupungin omistamaan, tyhjillään olleeseen navettaan. Keskuksessa voi korjata ja uudistaa vaatteita ja muita tavaroita. Tiloista löytyy ompelimo, puuverstas ja pyöräverstas. Työhön saa ohjausta, ja korjauspalvelun voi myös ostaa. 

Kiertotalouskeskuksessa on myös lainaamo, josta voi hakea esimerkiksi tikkaita, rinkan, aggregaatin, jiirisahan tai ikkunapesurin. Ulkona on yhteisöviljelmä, jossa kaupunkilaiset kasvattavat yhteisvastuullisesti juureksia, palkokasveja, vihanneksia ja yrttejä.

Keskuksessa järjestetään hankkeita ja kursseja, joilla lisätään kuntalaisten osaamista kiertotalouden ja omavaraisuuden suhteen. Tietoa jaetaan muun muassa ikkunoiden kunnostamisesta, ravinnekierrätyksestä, mehiläiskasvatuksesta, biohiilen valmistuksesta ja viherkatoista.

Giveboxit

Giveboxit voisi suomentaa vaikka lahjoitusaatikoiksi. Ne ovat julkisille paikoille laitettuja suuria laatikoita, joiden hyllyille ihmiset voivat tuoda tavaroita, jotka ovat käyneet heille tarpeettomiksi. Laatikoista voi sitten ottaa sellaista, jota tarvitsee. Idea sai alkunsa Berliinissä toteutetusta katutaideprojektista, ja sen jälkeen se on levinnyt eri puolille maailmaa. 

Hävikkiruoka

Vuoden 2020 syksyllä 78 prosenttia suomalaisista kertoi kokevansa huonoa omaatuntoa, jos joutui heittämään ruokaa menemään (Välimaa 2020). Määrä on noussut nopeasti, sillä vuonna 2016 samasta asiasta kertoi kokevansa huonoa omaatuntoa 61 prosenttia suomalaisista.

Ruokaketjun ympäristövaikutukset ovat huomattavat: ympäristöä kuormittaa niin ruoan tuottaminen, jakelu, säilyttäminen kuin sen hävittäminenkin. Siksi ruokahävikkiin pyritään nyt löytämään monenlaisia ratkaisuja.

Hävikkiruokaryhmät

Monissa kaupungeissa toimii ryhmiä, joiden kautta voi antaa kiertoon ylijäämäruokaa. Helsingin kalliossa on Facebook-ryhmä nimeltä ”Kallion safkat kiertoon”. Monilla paikkakunnilla on omenapiirejä, joissa ihmiset voivat ilmoittaa, jos heidän pihastaan saa käydä keräämässä ylimääräistä omenasatoa. 

Helsingin Roihuvuoressa kerrostalon asukkaat ovat ottaneet yhden talon kylmävarastoista ruoankierrätyspaikaksi.

Jotkut ruoanvälitysryhmät toimivat taloyhtiöiden tasolla. Helsingin Roihuvuoressa kerrostalon asukkaat ovat ottaneet yhden talon kylmävarastoista ruoankierrätyspaikaksi, jonne voi viedä ruokaa ja ilmoittaa siitä sitten talon yhteisessä Facebook-ryhmässä.

Keru-yhteisöjääkaappi

Helsingissä Waste Food Crew -niminen ryhmä toteutti pilottihankkeen yhteisöjääkaapista. Ryhmään kuuluu kaupunkiaktivisteja ja muotoilijoita. Ensimmäinen Keru-jääkaappi avautui Kalliossa Setlementtitalolla syyskuussa 2018, ja kokeilujakson jälkeen se päätettiin pitää toiminnassa.

Kaappiin voivat luovuttaa syömäkelpoista ruokaa niin kaupat, kahvilat, ravintolat kuin yksityishenkilötkin. Sieltä voi hakea ruokaa kuka tahansa tarvitseva, eikä noutajilta kysellä henkilötietoja. Keru yhteisöjääkaappi ry huolehtii kaapin siisteydestä viikoittain tai tarvittaessa useamminkin.

Ylijäämäruoan välitys netissä

Yhdysvalloissa ja Kanadassa toimii useita palveluja, joissa hävikkiruoka ja ruokaa tarvitsevat ihmiset saatetaan yhteen netissä toimivan sovelluksen avulla. Kaupat ja ravintolat voivat ilmoittaa yli jääneestä ruoasta, ja ruokaa tarvitsevat tahot, kuten kodittomien asuntolat tai hyväntekeväisyysjärjestöt, voivat kertoa olevansa ruoan tarpeessa. 

Joissakin tapauksissa tiedot yhdistyvät vapaana olevalle kuljetuspalvelun autolle, toiset taas hoitavat ruoan kuljetukset vapaaehtoistoimintana.  

1.9.2020

Lähteitä

Ikkala, Tapio (2015). Sovellus ratkaisi ruokahävikin – jo 600 000 saanut mahansa täyteen. Tivi.

Jakamistalous (2018). Kaupunkiaktivismi.

Kiertotalouskeskus kutsuu ihmisiä löytämään omat tapansa elää vastuullisesti ja hauskasti (2018). Kaupunkiaktivismi.

The Givebox – A sharing and caring box

Välimaa, Mikko (2020). Ruuan meno roskiin vaivaa neljää viidestä. Keskisuomalainen 10.9. s. 18.

Lue lisää: