Siirry sisältöön
Tietopankki
Aaro Harju

Habermas ja aktiivinen kansalaisuus

Filosofi Jürgen Habermasin käsitteet ”julkinen tila” ja ”elämysmaailma” ovat aktiivisen kansalaisuuden kannalta keskeisiä.

Ajatukseen elävästä ja innostavasta kansalaisyhteiskunnasta sisältyy käsitys ihmisten osallistumisesta, osallisuudesta ja kohtaamisesta. Toimivassa kansalaisyhteiskunnassa ihmiset myös kantavat vastuuta toisista ihmisistä ja yhteisistä asioista. 

Kansalaisten osallistuminen voi tapahtua politiikan alueella (puoluetoiminta, vaalien organisoiminen, luottamustehtävien hoito), oman elämän piirissä (harrastustoiminta, yhdistystoiminta) ja auttamisen parissa (sosiaali- ja terveysjärjestöissä tehty vapaaehtoistyö). 

Kaikki nämä ovat tärkeitä ja arvokkaita tapoja osallistua kansalaisyhteiskuntaan. Kaikki tuottavat osallisuutta ja mahdollistavat toisten ihmisten kohtaamisen. Kaikkien kautta pääsee toimimaan ja vaikuttamaan oman itsen ja kotipiirin ulkopuolella. 

Julkinen tila ja vapaaehtoistoiminta

Edellä kuvatut aktiviteetit tapahtuvat aina julkisessa tilassa. Saksalaisen filosofin Jürgen Habermasin julkisen tilan käsite on aktiivisen kansalaisuuden kannalta olennainen. 

Habermasille julkinen tila on kansalaisten diskursiivisen vuorovaikutuksen institutionalisoitu areena. Tälle areenalle on kaikilla kansalaisilla vapaa pääsy, joten osallistuminen on tasa-arvoista. Areena on erillään valtiosta ja markkinoista: se on paikka keskusteluille, jotka voivat periaatteessa olla kriittisiä valtiota ja markkinoita kohtaan.

Habermasille julkinen tila oli ennen muuta diskursiivinen paikka, mutta sen voi ymmärtää yhtä hyvin myös toiminnallisena areenana. Kun diskurssi ja toiminta yhdistetään, tulee habermasilaisesta julkisesta tilasta oiva paikka vapaaehtoistoiminnalle. Tällaisia paikkoja tarvittaisiin runsaasti kaikkien ihmisten lähipiirissä. Kansalaisyhteiskunnan tulisi ne järjestää ja turvata niiden aukiolo.

Elämismaailma tarvitsee puolustajia

Myös toinen Habermasin käsite, elämismaailma, on aktiivisen kansalaisuuden kannalta kiinnostava. Vapaaehtoistoiminnan voi katsoa ilmentävän elämismaailmaa: siinä yhteisyyttä ja yhteisymmärrystä rakennetaan kielen ja kommunikaation avulla, jolloin konsensus saavutetaan käymällä julkista dialogia.

Raha ja valta pyrkivät koko ajan valtaamaan elämismaailman vyöhykkeen.

Elämismaailman vastakohtana toimii systeemimaailma. Sen voimia ovat raha ja valta, jotka pyrkivät valtaamaan symbolisen integraation vyöhykkeen. 

Symbolinen integraatio liittyy kotiin, perheeseen ja ihmisten välisiin suhteisiin, ja on jo osittain tullut systeemisen integraation voimien musertamaksi. Siksi on tärkeää tehdä koko ajan työtä elämismaailman puolesta. Kansalaisyhteiskunnan kontekstissa tapahtuva vapaaehtoistoiminta on yksi tällaisen työn muodoista. 

Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvaminen on hidasta

Ihmisten yhteiskunnallinen aktiivisuus voi lisääntyä vain kansalaisten kaikenlaisen aktiivisuuden, vireyden, kiinnostuneisuuden ja kansalaisosaamisen ansiosta. Kenestäkään ei tule suoraan innokasta ja osaavaa poliittista vaikuttajaa. Rooliin kasvetaan ja harjaannutaan moniportaisen oppimisen kautta. Kansalais- ja vapaaehtoistoiminnassa toimiminen on yksi parhaista kasvattajista.

On kysymys demokratian tulevaisuudesta. Ilman aktiivisia kansalaisia kansanvalta ei pysy elävänä, ja jos kansanvalta murenee, häviävät tärkeät vapauden sfäärit kansalaisten omaehtoiselta toiminnalta.

Sisältö pohjautuu Aaro Harjun tekstiin ”Aktiivinen kansalaisuus yhteiskunnallisessa kontekstissa”, joka on julkaistu aiemmin tällä sivustolla.