Siirry sisältöön
Tietopankki
Aaro Harju

Aktiivisen kansalaisuuden vaatimukset

Aktiiviseen kansalaisuuteen tarvitaan tietyt perustiedot ja -taidot sekä kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoon.

Ihmisen tulee hallita tietyt ydinpätevyydet ennen kuin hän voi toimia aktiivisena kansalaisena. Marianne Horsdal on osuvasti todennut, että aktiivisen kansalaisen tulee kyetä nousemaan tuoliltaan julkisessa kokouksessa esittämään näkemyksensä käsiteltävänä olevaan asiaan. 

Tähän toteamukseen kiteytyy paljon pätevän aktiivisen kansalaisen kriteereistä. Tällainen kansalainen omaa sen verran tietoa, että hän rohkaistuu ottamaan kantaa asiaan. Hän omaa taidon käyttää perustellun puheenvuoron, ja hän uskaltaa nousta seisomaan yleisön joukosta ilmaistakseen henkilökohtaisen näkemyksensä.

Aktiivisen kansalaisen perustaidot voi jakaa kolmeen ryhmään: tietoihin ja taitoihin sekä arvoihin ja asenteisiin.

Perustiedot päättävistä elimistä ja vaikuttamisesta

Aktiivisen kansalaisuuden lähtökohtana ovat tietyt perustiedot. Näitä ovat:

  1. tiedot perustuslaissa määritellyistä kansalaisen perusoikeuksista ja kansalaisvelvollisuuksista
  2. tiedot siitä, mistä asioista kansalaisella oikeus saada tietoa
  3. tiedot siitä, millaisia mahdollisuuksia hänellä on esittää mielipiteensä julkisista asioista
  4. tiedot siitä, miten hän voi osallistua ja vaikuttaa. 

Kansalaiset tuntevat nämä mahdollisuudet huonosti, mikä vähentää ihmisten aktiivisuutta. 

Lisäksi tarvitaan tietoa yhteiskunnan päätöksentekoelimistä:

  • kunnallishallinnon elimet, 
  • eduskunta ja hallitus, 
  • Euroopan komissio ja parlamentti, 
  • puolueet, 
  • ammattiyhdistykset 
  • media. 

Kaikki nämä on tunnettava pääpiirteissään, jotta ihminen voi olla todellisesti aktiivinen kansalainen. 

Hyvä lisä tähän kaikkeen on kansakunnan historian, kulttuurin ja suurten yhteiskunta-ajattelijoiden ajatusten pääpiirteittäinen tuntemus.

Vuorovaikutuksen perustaidot

Pelkät tiedot eivät tee kuitenkaan kenestäkään aktiivista kansalaista. Tarvitaan myös taitoja. Perustaidot ovat samat kuin ihmiselämässä muutenkin. Ihmisen sosiaalisena ja työtä tekevänä olentona pitää osata puhua, kirjoittaa, kuunnella, keskustella ja olla kanssakäymisessä muiden kanssa. Näiden pohjalle rakentuvat osallistumisen ja yhteistyön taidot.

Perustaidot ovat samat kuin ihmiselämässä muutenkin.

Jalostuneempiin taitoihin kuuluvat perustelemisen, neuvottelemisen ja vaikuttamisen osaaminen. Lisäksi tarvitaan kykyä hahmottaa yhteiskuntaa, arvottaa asioita, ratkaista konflikteja ja olla oikealla tavalla kriittinen.

Aktiivisen kansalaisuuden toteutuminen edellyttää Horsdalin mukaan kulttuurisesti yhteistä symbolista kieltä. Yhteisen kielen ja ilmaisuarsenaalin puuttuminen on yksi syy maahanmuuttajien ja pakolaisten passiivisuuteen. Kun ihmisten ilmaisu on rajoittunutta ja yhteiset käsitesisällöt puuttuvat, aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen on vaikeaa. 

Arvot ja asenteet motivoivat toimimaan

Tietojen ja taitojen lisäksi aktiivinen kansalaisuus edellyttää arvoja ja asennetta. Ihmisen tulee olla kiinnostunut oman yhteisön ja yhteiskunnan asioista. Ihmisen pitää tuntea, että on tärkeää perehtyä yhteisiin ja ottaa niihin kantaa. Yhteisillä asioilla täytyy olla tiettyä itseisarvoa käytännöllisten merkitysten lisäksi, muuten ihmiset eivät aktivoidu. 

Esimerkiksi pakolaiset voivat asiantuntija Mikko Cortes Tellezin mukaan toivoa voivansa palata takaisin kotimaahansa. Vaikka ajatus olisi epärealistinen, se tuottaa väliaikaisuuden tunteen. Jos ihminen on vain käymässä täällä, miksi hän perehtyisi maan kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja miksi hän osallistuisi. Tällaisessa tunnetilassa aktiivinen kansalaisuus jää haaveeksi.

Aktiiviset kansalaiset suojelevat demokratiaa

Demokratia ei säily, elleivät ihmiset ole valmiita puolustamaan sitä ja toimimaan tavalla, joka turvaa kansanvallan toteutumisen. Historiassa löytyy paljon esimerkkejä eri puolilta maailmaa siitä, miten diktatuurit ovat syrjäyttäneet demokratian, kun ihmisten kansanvallan arvostus on herpaantunut. Demokratian itsepuolustuksen tulisi olla jatkuvasti käynnissä tai ainakin mielessä. 

Demokratian itsepuolustuksen tulisi olla jatkuvasti käynnissä.

Jotta ihmisten luottamus demokratiaan säilyisi, vallan käyttäjien on käytettävä valtaansa eettisesti ja moraalisesti oikein. Tämä pätee vallan käyttöön niin paikallisella, kansallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla. Vallan väärinkäytökset nakertavat pahiten demokratian perustaa, ja tästäkin on valitettavan paljon esimerkkejä.

Ei vain oikeuksia vaan myös vastuuta

Aktiivinen kansalaisuus ei ole vain oikeuksia ja vapauksia. Se edellyttää myös vastuuta ja velvollisuuksien hoitamista. Nykyisin on vallalla kaikissa länsimaissa asenne, että oikeuksia perätään kerkeästi, mutta huonommin tiedostetaan vastuu yhteisistä asioista ja muista ihmisistä. 

Tällainen asennoituminen nakertaa yhteisöjä ja yhteiskuntia sisältä päin eikä ole pitkällä aikavälillä kestävä ajattelu- ja toimintamalli. Siksi aktiivisen kansalaisuuden perusarvoihin tuleekin kuulua huoli yhteisestä hyvästä. Tämän huolen pitäisi olla nykyistä keskeisemmin esillä kasvatuksessa ja medioissa.

Monikulttuurisen kansakunnan arvoihin kuuluvat suvaitsevaisuus ja erilaisuuden sietokyky.

Monikulttuurisen kansakunnan arvoihin kuuluvat edelleen suvaitsevaisuus ja erilaisuuden sietokyky, toisten ihmisten kunnioittaminen, kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien puolustaminen sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden hyväksyminen. Postmoderni aktiivinen kansalainen allekirjoittaa kaikki nämä arvot ja myös toimii niiden mukaisesti omassa elämässään.

Sisältö pohjautuu Aaro Harjun tekstiin ”Kompetenssit aktiiviseen kansalaisuuteen” joka on julkaistu aiemmin tällä sivustolla.