Somen keskustelutyylit haastavat demokratiaa
Millaista yhteiskunnallista valtaa ja vaikuttamisen tapoja sosiaalisessa mediassa käytetään?
Demokratia
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran joulukuussa julkaistun Kansanedustajat Twitterissä -jatkoanalyysin tavoitteena on lisätä ymmärrystä yhteiskunnallisen vallan ja vaikuttamisen tavoista sosiaalisessa mediassa. Sitran mukaan dataan ja algoritmeihin perustuvista vallan ja vaikuttamisen muodoista puhutaan vielä vähän suhteessa teknologioiden kehityksen nopeuteen. Yksittäisten somekohujen ja -ilmiöiden sijaan aihetta olisi tärkeää käsitellä yhteiskunnan mittakaavassa: kulttuurisina, viestinnällisinä ja sosiaalisina ilmiöinä.
Mittakaavan hahmottaminen on tärkeää, koska ilmiössä on kyse yhteiskunnallisen keskustelun, ja sitä kautta, demokratian edellytyksistä ja tulevaisuudesta. 70 % suomalaisista kokee keskusteluilmapiirin huonontuneen (Hyvin sanottu -tutkimus 2023) ja sosiaalisen median keskusteluiden logiikan on nähty siirtyvän eduskunnassa käytäviin keskusteluihin.
Some-keskusteluissa ja vaalipaneeleissa etsitään usein eroja eri puolueiden välillä, ja jaetut kokemukset jäävät piiloon, jos luottamuksellisen dialogin paikkoja ei järjestetä.
Yhdistävien tekijöiden kautta yhteyteen
Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo Finlandin dialogiasiantuntija Virva Viljanen tunnistaa digitaalisen vallan demokratiaa haastavana ilmiönä.
– Koemme, että puolueiden väliselle dialogille on entistä enemmän tarvetta. Some ohjaa kärjistävään keskusteluun, mikä osaltaan voi syventää poliittista polarisaatiota, Viljanen kommentoi.
Dialogi merkitsee vuoropuhelua ja yhdessä ajattelua, jonka tarkoituksena on tuottaa uutta ymmärrystä toisten näkemyksistä ja luoda merkityksiä asioille ja kokemuksille. Siinä keskiössä on asia, joka kirkastuu ja täydentyy dialogin edetessä.
Dialogi on tutkimusmatka, jonka tuloksena ei odoteta kilpailuasetelmia tai oikeassa tai väärässä olemista. Dialogiin liittyy pyrkimys tasa-arvoiseen keskusteluun, joka mahdollistaa ilmaisun avoimuuden ja empaattisen kuuntelun.
Eduskuntapuolueiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöille järjestettävä Demokratia-akatemia on yksi Demo Finlandin käytännön keinoista edistää dialogia.
– Osallistujille on ollut erityisen tärkeää tutustua muiden puolueiden edustajiin ja huomata, että heillä on usein samansuuntaisia ajatuksia esimerkiksi siitä, miten nuorten yhteiskunnallista osallisuutta tulisi vahvistaa. Some-keskusteluissa ja vaalipaneeleissa etsitään usein eroja eri puolueiden välillä, ja jaetut kokemukset jäävät piiloon, jos luottamuksellisen dialogin paikkoja ei järjestetä, Viljanen kertoo.
Verkkodialogilla on paikkansa demokratiassa
Verkossa tapahtuva kanssakäyminen on tullut kiinteäksi osaksi kaikkea toimintaa yhteiskunnassa. Virva Viljanen kertoo Demo Finlandin Myanmarissa tukemasta hankkeesta, jossa etsittiin vuoden 2021 sotilasvallankaappauksen jälkeen tapoja jatkaa demokratiakoulutusta tavoilla, jotka eivät ole sidottuja tiettyyn paikkaan.
– Olemme työssämme panostaneet dialogin ja demokratiakasvatuksen fasilitoimiseen verkossa. Joskus tämä on välttämätöntä toiminnan jatkamiseksi turvallisesti ja kestävästi. Kohtaaminen on dialogin lähtökohta: haasteita voi ylittää opettelemalla tietoja ja taitoja, joiden avulla voi osallistua ja vaikuttaa, Viljanen sanoo.
Kohtaaminen on dialogin lähtökohta: haasteita voi ylittää opettelemalla tietoja ja taitoja, joiden avulla voi osallistua ja vaikuttaa.
Viljanen näkee, että digitaalinen kehitys on tarkoittanut demokratian kannalta muitakin myönteisiä asioita.
– Sosiaalinen media on tuonut päätöksentekijät ja kansalaiset lähemmäs toisiaan ja kansanedustajan kanssa voi esimerkiksi aloittaa keskustelun vain lähettämällä viestin somessa. Tietoa päätöksenteosta on myös saatavilla yhä enemmän ja nopeammin. On myös nähty esimerkkejä siitä, kuinka vaalikampanjoita tai järjestöjen digikampanjoita on pystytty tekemään tehokkaasti ja maltillisilla budjeteilla sosiaalisessa mediassa, Viljanen listaa.
– Valtaa poliittisten keskusteluiden tyylistä ei tule jättää sosiaalisen median jäteille, vaan toimia itse ja omissa yhteisöissään vahvistaen hyviä dialogitaitoja, Virva Viljanen päättää.
