Miten käy, kun pelko ohjaa puhetta?

Tutkimusten mukaan kansalaiset kokevat keskusteluilmapiirin liian kärjistyneenä, ja yhä useammat vetäytyvät kokonaan yhteiskunnallisista keskusteluista. Jos keskustelukulttuurin heikentyminen hiljentää merkittävän osan kansalaisista, julkisen keskustelun moniäänisyys tukahtuu ja demokraattisesti toimivan kansalaisyhteiskunnan toimivuus heikkenee. Tällöin osa kansalaisista jää keskustelun mahdollistamien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle, mikä vahvistaa äänekkäimpien valtaa, sivuuttaa hiljentyneet ja lisää herkästi vastakkainasettelua.

Sosiaalinen paine ja pelko väärinymmärretyksi tulemisesta hillitsivät yhteiskunnallisiin keskusteluihin osallistumista.

Tutkimushanke Polarisaation hiljentämät; Vastakkainasettelun haasteista median mahdollisuuksiin selvittää, miksi ihmiset vetäytyvät yhteiskunnallisista keskusteluista ja mikä median merkitys on yhteiskunnallisen keskustelun ylläpitäjänä. Tutkimushankkeen tavoitteena on toteuttaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja media-alan toimijoita hyödyttävää tietoa kansalaisten keskusteluihin osallistumattomuuden syistä ja keinoista osallistumisen lisäämiseksi. Tutkimus tarkastelee hiljaisuutta sosiaalisesti rakentuneena ilmiönä, joka voi koskettaa tilanteen mukaan ketä hyvänsä, ja johon voivat johtaa esimerkiksi ristiriitojen välttäminen tai eristetyksi tulemisen pelko.

Kärjistynyt keskusteluilmapiiri ja leimautumisen pelko haittaavat osallistumista

Tutkimushankkeen toteutetun, tuhannen henkilön vastaukset sisältäneen kansalaiskyselyn, mukaan halukkuutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun heikentävät erityisesti huono keskusteluilmapiiri, pelko leimautumisesta ja arvostelusta sekä huoli siitä, että omaa viestiä ei ymmärretä oikein. Keskustelun aihe vaikutti jonkin verran osallistumisen halukkuuteen. Erityisesti politiikkaan, ihmisten moninaisuuteen, elämänkatsomukseen ja maahanmuuttoon liittyvät aiheet koettiin hankaliksi. Aiheet voidaan kokea hankaliksi erityisesti niiden liittyessä ihmisten arvoihin tai identiteettiin, kuten sukupuoleen. Kärjistyneessä keskusteluilmapiirissä saatetaan tosin mikä hyvänsä aihe kokea hankalaksi.

Keskustelu vaikeutuu, kun sosiaalinen paine kasvaa

Hankkeen ikäryhmiin jaetuissa työpajoissa ilmeni, että osallistujat kokivat yleisesti keskusteluilmapiirin kärjistyneen. Sosiaalinen paine ja pelko väärinymmärretyksi tulemisesta hillitsivät yhteiskunnallisiin keskusteluihin osallistumista. Monet halusivat välttää konflikteja ja säilyttää hyvät välit kaikkiin. Työikäiset välttelivät monesti leimautumista ja ”väärään leiriin” joutumista. Ikääntyneet olivat huolissaan muun muassa somevihamielisyyden ja tunnepohjaisen ilmaisun lisääntymisestä. Nuoret kaipasivat enemmän kasvokkaisia keskusteluja erityisesti oman ikäisten parissa.

Julkiseen keskusteluun kaivataan erimielisyyttä kunnioittavaa keskustelua.

Kerätyn aineiston mukaan julkiseen keskusteluun kaivataan lisää argumentoivaa ja myös erimielisyyttä kunnioittavaa keskustelua, ja vähemmän tunnevaltaista ja leimaavaa puhetta. Journalistisen median koettiin korostavan turhan usein viihteellisyyttä ja metakeskustelua, jolloin itse asia jää sivuun. Sosiaalinen media voi tarjota monipuolista julkisuustilaa, mutta useimmat kokivat sen ilmapiirin liian kärjistyneenä näkökulmien kohtaamiselle.

Tutkimushankkeen seuraavien vaiheiden toiminnallisina tavoitteina on kehittää ratkaisukeinoja polarisaation keskellä huomioimatta jääneiden kansalaismielipiteiden tulkitsemiseksi. Käytännön tavoitteena on tuottaa toimintamalleja, joilla saadaan esiin kattavampi ja luotettavampi kuva yhteiskunnassa vallitsevista näkemyksistä. Hanke kehittää lisäksi ratkaisukeinoja mediataloille polarisoituneiden keskustelujen keskellä toimimiseen.

Lue lisää:

Polarisaation hiljentämät -hanke, Tamperen yliopisto

Uutinen hankkeen tekemän kansalaiskyselyn tuloksista, Tampereen yliopisto

Uutinen hankkeen työpajoissa nousseista aiheista, Tampereen yliopisto