Siirry sisältöön
Verkkolehti
Javier Knuutila-Gauto
Julkaistu 24.04.2025

Yksin nopeammin, yhdessä pidemmälle

Maahan muuttaneiden johtamat monikulttuuriset järjestöt ovat tärkeitä toimijoita sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. Järjestöt ovat silta palvelujen tarjoajien ja maahan muuttaneiden yhteisöjen välisten kuilujen yli. Alan toimijat puhuvat usein kumppanuuksista ja osallisuudesta. Mutta mitä ne oikeasti tarkoittavat?

Osallisuus
Kolme nuorta henkilöä astelee rinnakkain hymyillen.
Kuva: William Fortunato, Pexels

Kumpi on tärkeämpää, tehokas toiminta vai tarkoituksenmukaiset tulokset? Kumppanuudessa-hankkeen koulutuksissa nousi usein esiin käsitys, että yksin toimiminen olisi nopeampaa, mutta yhteistyöllä saavutetaan merkityksellisempiä ja kestävämpiä tuloksia. Yksin tekeminen mahdollistaa nopean päätöksenteon ja toimeenpanon, mutta siitä puuttuvat kumppanuuden tuomat monipuoliset näkökulmat ja resurssit.

Osallisuus ja tasavertaisuus yhteistyön perustana

Toinen Kumppanuudessa-hankkeen koulutuksissa noussut näkökulma koskee osallisuutta ja tasavertaisuutta yhteistyön perustana.

Esimerkiksi maahan muuttaneiden monitahoisiin tarpeisiin vastaaminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka huomioi useita tekijöitä ja näkökulmia. Kyse ei ole vain ”kulttuurieroista”, vaan myös valtasuhteista ja rakenteellisista kysymyksistä. Maahan muuttaneiden voi olla vaikea kokea osallisuutta ja tasavertaisuutta jo kielellisten erojen vuoksi.

Puhe avoimuudesta ja osallisuudesta ei yksin riitä, on siirryttävä tekoihin.

Osallisuuteen on kiinnitetty huomiota jo pitkään, mutta asian edistäminen on jäänyt retoriikan tasolle. Onko kaikilla aidosti turvallinen olo osallistua omana itsenään? Puhe avoimuudesta ja osallisuudesta ei yksin riitä, on siirryttävä tekoihin. Voit edistää tasavertaista kumppanuutta tarkastelemalla näitä asioita:

Kohtaa monikulttuuriset järjestöt alansa asiantuntijoina

Suuremmat organisaatiot ottavat usein yhteyttä pienempiin maahanmuuttajavetoisiin järjestöihin tavoittaakseen haluamiaan kohderyhmiä. Näin ne pyrkivät lisäämään monikulttuurisuutta.

Näissä yhteydenotoissa halutaan kuitenkin liian usein pelkkiä yhteystietoja ja lähestyminen tapahtuu vasta työn loppuvaiheessa. Suurempien organisaatioiden olisikin viisaampaa kohdata pienemmät järjestöt tasavertaisina asiantuntijoina, joilla on omalta alaltaan runsaasti tietoa ja näkemystä.

Arvioi yhteistyötaitoja ja ilmapiiriä

Hyvän yhteistyön varmistamiseksi toimijoille tulisi tarjota koulutusta, joka parantaa keskinäistä kunnioitusta ja yhteistyötaitoja. Onnistuneet kumppanuudet edellyttävät käytäntöjen ja toiminnan jatkuvaa arviointia sekä riittäviä mahdollisuuksia eri näkökulmien esiin tuomiseen, jotta ihmisten ajatukset todella vaikuttaisivat päätöksentekoon. Tulee siis luoda ilmapiiri, jossa ihmisten ääni paitsi kuuluu, myös voimistuu.

Varmista, että kestävän yhteistyön hedelmät jakautuvat reilusti

Yhteistyö edellyttää, että kaikki osapuolet ovat tietoisia keskinäisistä valtasuhteista. Valtarakenteet ovatkin kaiken ytimessä. Monikulttuuristen järjestöjen ottaminen mukaan palvelujen suunnitteluun saattaa varmistaa, että palvelut ovat relevantteja, vaikuttavia ja ehkä jopa ”kulttuurisensitiivisiä”, mutta jos taloudellinen hyöty koituu vain yhdelle osapuolelle, onko kyseessä tasavertainen kumppanuus tai reilu yhteistyö? Rahoituksen rakenteissa on myös esteitä, mm. EU-rahoituksen vaatimukset korkeista omarahoitusosuuksista.

Ihmisiä keskustelemassa sohvaryhmän äärellä.
Monikulttuurisella järjestökentällä toimiva Moniheli edustaa järjestöjä, joista monet toimivat pääosin vapaaehtoistyövoimin.

Aliresurssoitua asiantuntijuutta

Monikulttuuriset järjestöt tuntevat omat yhteisönsä parhaiten. Ne osaavat tavoittaa heidät, osaavat tarttua yhteisön ongelmiin ja ovat erittäin motivoituneita vaikuttamaan muutokseen kohti parempaa. Järjestöjen työn yhteiskunnallinen merkitys tunnustetaan laajasti. Samaan aikaan järjestöt ovat aliresursoituja, ja monesti myös aliarvostettuja.

Jos taloudellinen hyöty koituu vain yhdelle osapuolelle, onko kyseessä tasavertainen kumppanuus?

Monikulttuurisella järjestökentällä toimiva Moniheli edustaa järjestöjä, joista monet toimivat pääosin vapaaehtoistyövoimin. Moniheli pyrkii muuttamaan käsityksiä monikulttuurisista järjestöistä, edistämään terveitä kumppanuuksia suomalaisessa järjestökentässä.

Artikkeli pohjautuu erityisesti Kumppanuudessa-hankkeen oppeihin. Kumppanuudessa-hanke vahvisti kotoutumisen kentän toimijoiden verkostoitumista, yhteistyötä sekä yhteiskunnan vastaanottavuutta.

Lue lisää Kumppanuudessa-hankkeesta

Kasvokuva Javier Knuutila-Gautosta.

Javier Knuutila-Gauto

Javier Knuutila-Gauto on Monihelin verkostopäällikkö.


Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Liity postituslistalle

Päätoimittaja
Anneliina Wevelsiep

Toimituskunta
Maija Borén
Annamari Martinviita

Toimitussihteeri
Maija Borén