Siirry sisältöön
Verkkolehti
Mari Tapio
Julkaistu 16.09.2021

Yhdistystoimijoiden verkostoissa jaetaan tietoa ja ideoita

Yhdistystoiminta tuottaa monipuolisesti hyvinvointia, palveluita ja vertaistukea kaikenlaisille ihmisille. Mutta millaista tukea ja verkostoja yhdistystoimijat itse kaipaavat?

Osallisuus
Joukko ihmisiä tutkii verkkomaista taideteosta.
Kuva: Alina Grubnyak / Unsplash

Katariina Luoto toimii Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n (KYT) järjestöpalveluiden kehittämispäällikkönä ja tuntee hyvin alueen yhdistysten tuen tarpeet ja verkostojen voiman.
– Tarjoamme erityisesti pienten vapaaehtoisyhdistysten arkeen monipuolista tukea ja kehittämisapua. Maakunnan yhdistystoimijoita tuetaan koulutuksen, neuvonnan ja viestinnän keinoin, Luoto kertoo.

KYT koordinoi yhdistysten verkostoja paikallis- ja aluetasolla. Toimijaverkoston yhteistyöllä kehitetään uusia toimintamalleja ihmisten osallisuuden edistämiseksi ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Lisäksi KYT sparraa järjestöjä ja kuntia kumppanuuteen.
– Roolimme koetaan tärkeäksi verkostojen synnyttämisvaiheessa ja toisaalta niiden jatkuvuuden varmistajana, Luoto summaa.

Katariina Luoto
Katariina Luoto, kuva: Susanna Matikainen

Verkostoituminen on pienen yhdistyksen elinehto

Täysin vapaaehtoispohjalta toimivissa yhdistyksissä on vähän resursseja verkostojen koollekutsumiseen. Näille yhdistyksille verkostoituminen on kuitenkin usein elintärkeää.
– Verkostoissa toivotaan toisaalta erilaisten yhdistysten mukana oloa monipuolisen yhteistyön mahdollistamiseksi, toisaalta teemoitettua sisältöä ja asiantuntijoita tai kunnan edustajaa mukaan tapaamisiin.

Hyvin toimivat alueelliset verkostot ovat kannatelleet yhdistystoimijoita korona-aikanakin.

Luoto on huomannut, että hyvin toimivat alueelliset verkostot ovat kannatelleet yhdistystoimijoita korona-aikanakin.
– Yhdistykset ovat pystyneet kehittämään yhdessä keinoja uusissa olosuhteissa toimimiseen ja ihmisten kohtaamiseen.

Someverkosto tukee täsmäkysymyksissä

Facebookissa toimivan Ompeluseura-ryhmän ideana on tarjota verkosto naisille ja muille työelämän sukupuolittuneisiin rakenteisiin törmääville. Ompeluseuran alaryhmänä toimiva järjestöryhmä taas on tarkoitettu järjestöissä toimiville työ- ja urakeskustelun foorumiksi. Sekä Luodolla että Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnanjohtajalla Kirsi Salosella on muutaman vuoden kokemus jäsenyydestä tässä verkostossa.

Kirsi Salonen
Kirsi Salonen, kuva: Becs Viveash

– Ompeluseuran eetos on mahtava ja keskustelu poikkeuksellisen asiallista. Mielestäni järjestöryhmä on ennen kaikkea käytännöllinen: keskustelunavaukset liittyvät usein konkreettiseen tarpeeseen, niissä etsitään suosituksia vaikkapa tilintarkastajista, Salonen kertoo.

On hienoa, että hyviä käytäntöjä voidaan jakaa matalalla kynnyksellä, eikä kaikkien tarvitse keksiä pyörää uudelleen.

– On hienoa, että hyviä käytäntöjä voidaan jakaa matalalla kynnyksellä, eikä kaikkien tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Olen ryhmässä myös tarttunut sparraustarjouksiin ja siten saanut arvokasta vertaistukea ja verkostojakin. Olen myös mennyt mukaan verkkotapahtumiin, joista en olisi muuten ehkä kuullut, Salonen iloitsee.

Erilaiset verkostot vastaavat eri tarpeisiin

Someryhmä eroaa kasvokkaisista verkostoista ja vertaisryhmistä ajassa herkästi elävän luonteensa ja nopeutensa puolesta.
– Selkeästi rajattuihin ja käytännöllisiin kysymyksiin saa nopeasti kokemuksiin perustuvia vastauksia ja suosituksia laajalta joukolta, mikä helpottaa omaa työtä, Salonen pohtii.

Toisaalta yhdistystoimijat kaipaavat kasvokkaisiakin kohtaamisia ja niillä on oma, intiimimpi luonteensa.
– Kaikissa verkostoissa lähikohtaamisia toivotaan jatkuvasti etätapaamisten rinnalle. Lähitapaamisissa päästään aidosti keskustelemaan ja tutustumaan, ja nimenomaan vertaistuellisuus houkuttelee verkostoihin mukaan, summaa Luoto.

Salonenkin kuuluu myös kasvokkain kokoontuviin verkostoihin ja vertaisryhmiin ja on huomannut, että niissä voi tutummassa porukassa puhua arkaluontoisemmistakin asioista.

Vertaisilta voimaa arkeen ja uudistuksiin

Hyvän yhdistystoimijoiden verkoston tunnistaa kokoontumisympäristöstä riippumatta samoista asioista: verkostolla on hyvin mietityt säännöt ja sen toiminta on selkeästi rajattu.
– Someverkosto toimii mielestäni tosi hyvin kiireisessä arjessa – se ei velvoita aikataulullisesti, mutta on aina saatavilla. Se on myös mukava lisätuki ja erityisen arvokas pienessä järjestössä toimivalle, jolla ei ole tukenaan esimerkiksi hallinnon ammattilaisia, Salonen kuvaa. Myös Luodolla on samankaltaisia kokemuksia.

Luoto korostaa yhdistystoimijoiden verkostojen muuntautumiskykyä ja koordinoinnin roolia muutosten keskellä:
– Hyvä verkosto elää myös ajassa, muuttuu ja kehittyy sen jäsenten mukana. Monet uudistukset, kuten sote-uudistus, vaikuttavat yhdistyksiin. Toimintaympäristöjen muuttuessa verkostojen merkitys korostuu ja niiden koordinointiin tarvitaan alueellisesti riittävät resurssit.

Mari Tapio

koulutussuunnittelija, Kansalaisfoorumi


Artikkeliin liittyvät asiasanat:

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Liity postituslistalle

Päätoimittaja
Anneliina Wevelsiep

Toimituskunta
Mari Tapio
Minna Lepistö

Toimitussihteeri
Riitta Liski