Huomioidaanko järjestönne markkinoinnissa milleniaalit?
Milleniaalit eivät ole enää tulevaisuus. He ovat jo nykyisyys, sillä 2021 heitä oli yli puolet Suomen työikäisistä ja vuoteen 2025 mennessä luku kasvaa 75 prosenttiin.
Järjestötyö
Aloin tutkia järjestöjen milleniaaleille suuntaamaa markkinointia opintojeni aikana. Panin merkille, etteivät monet järjestöt huomioi vielä tätä ikäryhmää ja heidän tapojaan lahjoittaa tai olla muuten mukana järjestön toiminnassa. Aihe tuntui lopulta niin kiinnostavalta, että kirjoitin menetelmäoppaan, joka auttaa etenkin kansalaisjärjestöjä löytämään milleniaaleja puhuttelevia markkinointikeinoja. Tämä artikkeli sisältää muutamia keskeisiä poimintoja oppaasta.
Keitä milleniaalit ovat?
Milleniaalit ovat 1980–2000 syntyneitä henkilöitä. Milleniaaleja voidaan nimittää myös Y-sukupolveksi. He ovat tähän mennessä koulutetuin sukupolvi, joka on kasvanut globalisaation ja teknologian kehityksen keskellä. Milleniaalisukupolvi sisältää kuitenkin eri elämänvaiheissa eläviä ihmisiä: esimerkiksi pienellä budjetilla eläviä opiskelijoita, mutta myös vakavaraisia perheellisiä.
He ovat kriittisiä kuluttajia ja tekevät verkossa taustaselvitystä ennen ostopäätöksiä ja ennen päätöstä ryhtyä tukemaan järjestön toimintaa. Milleniaali selailee mielellään verkosta löytyviä arvosteluita ja sosiaalisen median kanavien kommenttiketjuja. Järjestö voikin pyytää palautetta sitoutuneilta tukijoiltaan, jotta Facebookin ja Googlen arvosteluissa on tuoretta sisältöä.
Milleniaalin pinna on lyhyt. Kaiken tiedon pitää löytyä helposti parilla klikkauksella.
Milleniaalin pinna on lyhyt. Kaiken tiedon pitää löytyä helposti parilla klikkauksella. Kaiken pitää onnistua mobiililaitteella nopeasti ja tehokkaasti. Milleniaali arvostaa aitoutta ja tarinallistamista. Hän haluaa varmuuden siitä, että hän lahjoittaa luotettavalle järjestölle ja että hänen tuellaan on merkitystä.
Milleniaalit ja lahjoittaminen
Järjestöt voivat seurata milleniaalien lahjoittajakäyttäytymistä ja tehdä havaintoja siitä, tekevätkö milleniaalit esimerkiksi ennemmin kertalahjoituksia kuin ryhtyvät säännöllisiksi lahjoittajiksi. Milleniaali jättää mielellään tilaa mielen muuttumiselle. Eihän suoratoistopalveluakaan haluta tilata vuosiksi eteenpäin, koska sitä ehkä halutaan vaihtaa.
Milleniaalille toimii lahjoituspyyntö, jossa lahjoituskohde on selkeästi rajattu. Häntä kiinnostaa myös mahdollisuus lahjoittaa omaa osaamistaan tai tavaroita. Milleniaali lahjoittaa myös mieluiten järjestölle, josta on kuullut aiemmin useassa yhteydessä.
Suosi lyhyttä ja ytimekästä tekstiä
Olipa kanava mikä tahansa – varainhankintakirje, sähköposti tai verkkosivujen artikkeli – mene nopeasti asiaan ja esitä selkeä lahjoituspyyntö eli call-to-action. Kolmella ensimmäisellä lauseella tulee herättää milleniaalin kiinnostus, eikä tekstin ole hyvä olla yli 1000 merkin mittainen. Pilko pidemmät kokonaisuudet esimerkiksi väliotsikoilla tai tee listaus.
Otsikoi sähköposti kiinnostavalla tavalla. Esimerkiksi kysymyksellä ”Tiesitkö että…?” ja tarjoa jokaisessa tekstissä myös uutta tietoa, jotta milleniaali kokee saavansa lisäarvoa. Markkinointisähköpostien kohdalla muista myös tarjota selkeästi mahdollisuus poistua postituslistalta, muuten ärsytät milleniaalia.
Toimi nyt ja kutsu milleniaalit mukaan järjestönne toimintaan!
Menetelmäoppaassani kerron muun muassa konkreettisia esimerkkejä milleniaaleja kiinnostavista sosiaalisen median sisällöistä sekä annan työkaluja milleniaalien tavoittamiseen. Kirjoittamani opas on purettu myös blogiin. Opas ei ole yksiselitteinen totuus, vaan yhdenlainen 13 kohdan listaus järjestössä työskentelevän markkinoijan avuksi.
