Siirry sisältöön
Verkkolehti
Anneliina Wevelsiep
Julkaistu 21.02.2023

Yhdistyslakia uudistettiin taas

Yhdistyslakia uudistettiin toistamiseen lyhyen ajan sisällä, kun lakiuudistus astui voimaan 8.2.2023. Yhdistysten hallintoa kevennetään.

Järjestötyö
Tuomarin nuija, lain vaaka ja tietokone pöydällä.

Keskeisiä muutoksia olivat kirjanpitovelvollisuuden poistuminen pieniltä yhdistyksiltä sekä muutokset päätöksenteossa.

Pienten yhdistysten kirjanpitovelvollisuus poistuu

Pienten yhdistysten ei enää tarvitse laatia tilinpäätöstä ja toimintakertomusta kirjanpitolain mukaisesti, jos yhdistyksen avustukset ja muut tulot ovat tilikaudella yhteensä enintään 30 000 euroa sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä kaudella, eikä yhdistys harjoita liiketoimintaa.

Edelleen pientenkin yhdistysten tulee pitää erillään yhdistyksen tulot, menot, varat ja velat, jotta jäsenet sekä avustusten antajat ja viranomaiset voivat seurata taloudenpitoa tehtäviensä hoitamisen edellyttämällä tavalla.

Kevyempi tilinpitomalli tarkoittaa käytännössä tilinpitoa pankin sähköisten tiliote- ja tilitapahtumatietojen perusteella. Tarkemmat säännökset kevyemmän tilipidon järjestämisestä ja sisällöstä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Kirjanpidon helpottaminen pienituloisille yhdistyksille astuu voimaan tilikaudella, joka alkaa 1.7.2023 tai sen jälkeen.

Päätöksiä ilman kokousta

Hallitus voi tehdä päätöksiä ilman kokousta, jos säännöissä ei ole toisin määrätty. Myös tällöin päätöstenteon ja päätösten dokumentointi on tärkeää.

Myös jäsenet voivat jatkossa käyttää päätösvaltaansa ilman kokousta ns. jäsen- ja liittoäänestyksenä, kun se on kirjattu sääntöihin. Laki mahdollistaa puheenjohtajan ja hallituksen valinnan suoralla jäsenvaalilla, jos se on yhdistyksen säännöissä.

Etäkokous mahdollistui jo aiemmin

Lakiuudistus sisältää myös monia muita uudistuskohtia. Hallituksen päätösvaltaa voidaan delegoida jäsenasioissa, yhdistyksen purkamiseen liittyvää selvitysmenettelyä kevennetään, vahingonkorvausvelvollisuus yhtäältä laajenee ja toisaalta ajallisesti rajautuu. Laki kannattaa siis ottaa lukuun ja samoin kannattaa osallistua yhdistyslain uudistuksesta kertoviin koulutuksiin, joita mm. useat opintokeskukset tarjoavat.

Jo aiemmin, 11.7.2022 voimaan astuneessa yhdistyslain uudistuksessa mahdollistui etäkokous.

Uudistuksen myötä yhdistykset voivat hallituksen päätöksellä sallia etäosallistumisen yhdistyksen kokoukseen, jollei tätä ole yhdistyksen säännöissä erikseen kielletty. Aiemmin etäosallistuminen oli mahdollista vain, jos tästä oli kirjattu yhdistyksen sääntöihin.

Uudistuksessa mahdollistettiin pelkästään verkossa pidettävä kokous (17 §): yhdistyksen hallitus tai yhdistyksen kokous voi päättää, että yhdistyksen kokous järjestetään ilman kokouspaikkaa. Tämän edellytyksenä on, että sääntöjen mukaan yhdistyksen kokous on järjestettävä tai voidaan järjestää näin.

Anneliina Wevelsiep

pääsihteeri, Kansalaisfoorumi

Lähteet

Eduskunta hyväksyi 13.1.2023 hallituksen esityksen HE 200/2022 eduskunnalle laiksi yhdistyslain muuttamisesta ja presidentti hyväksyi esityksen 3.2.2023.

Eduskunta hyväksyi 21.6.2022 hallituksen esityksen HE 47/2022 eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta.

Lue myös: Yhdistysten sääntely kevenee


Artikkeliin liittyvät asiasanat:

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Liity postituslistalle

Päätoimittaja
Anneliina Wevelsiep

Toimituskunta
Maija Borén
Raisa Laukkanen

Toimitussihteeri
Riitta Liski