Urheilijat oikeudenmukaisemman maailman puolesta
”Me heräsimme liian myöhään. Minä heräsin liian myöhään.” Näin kirjoitti Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen kapteeni Tim Sparv syyskuussa 2021 julkaistussa artikkelissaan kansainvälisessä The Players' Tribune -lehdessä.
Järjestötyö
Aktiivijalkapalloilijalle harvinaisessa kirjoituksessaan Sparv peräsi keskustelua Qatarin jalkapallon MM-kisojen takia kuolleista tuhansista siirtotyöntekijöistä. Hän myös muistutti Qatarin valtion ja kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n vastuusta arvokisojen työmailla tapahtuneista räikeistä ihmisoikeusloukkauksista.
Tim Sparv antoi samalla kunniaa pelaajatoverilleen Riku Riskille. Tammikuussa 2019 juuri Riskin nimi oli levinnyt otsikoihin ympäri maailmaa hänen kieltäydyttyään kutsusta maajoukkueleirille Qatariin eettisistä syistä.
Qatarin kisoja protestoineiden miesjalkapalloilijoiden lista koko maailmassa ei ole kovin pitkä. Eniten huomiota kannanotoistaan ovat saaneet suomalaiset Riski ja Sparv. ”Kunpa vain useampi pelaaja pitäisi ääntä”, Sparv itsekin toivoi kirjoituksessaan.
Urheilijat ihmisoikeusvaikuttajina
Tim Sparv on yksi kahdeksasta urheilijasta, jotka antoivat kasvonsa ja nimensä marraskuussa 2021 käynnistyneelle Ihmisoikeusliiton Älä riko urheilua -kampanjalle. Sparvin lisäksi kampanjakuvissa rikotuilla pelikentillä poseerasivat koripalloilijat Awak Kuier ja Shawn Huff, pyörätuolikelaaja Amanda Kotaja, jääkiekkoilija Aapeli Räsänen, jalkapalloilija Linda Sällström ja taitoluistelija Kiira Korpi.
Nimekkään urheilijajoukon kanssa Ihmisoikeusliitto viestitti niin urheilun toimijoille kuin suurelle yleisölle: ihmisoikeudet kuuluvat urheilun ytimeen. Riko hiljaisuus, riko ennakkoluuloja, riko ennätyksiä. Älä riko urheilua.
Ihmisoikeudet kuuluvat urheilun ytimeen. Riko hiljaisuus, riko ennakkoluuloja, riko ennätyksiä. Älä riko urheilua.
Juuri missään päin maailmaa ei ole nähty näin laaja-alaista urheiluun ja liikuntaan kohdistuvaa kampanjaa ihmisoikeuksien puolesta. Kampanjan mukaan urheilu on rikki, jos kaikkien ihmisten oikeudet eivät toteudu – lapsen oikeuksista vammaisten ihmisten oikeuksiin, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä muihin syrjittyihin ryhmiin.
Yli 14 kuukautta käynnistymisestään Älä riko urheilua -kampanja jatkuu yhä. Urheilun sisällä muutos on vasta käynnistynyt, mutta toisaalta voimistunut poikkeuksellisen nopeasti. Yksi syy tähän on urheilijoiden lisääntynyt halu vaikuttaa.
Osana järjestön urheilun vaikuttamistyötä Ihmisoikeusliitto on perustanut Team Human Rights -nimisen vaikuttajaryhmän, johon kuuluu 13 entistä ja nykyistä urheilijaa. Riku Riski on yksi tämän ihmisoikeustiimin kantavista voimista.
Perässähiihtäjästä edelläkävijäksi
Alusta asti oli selvää, että Älä riko urheilua -kampanja voi onnistua vain, jos myös urheilun toimijat ottavat sen omakseen. Mukaan kutsutut urheilijat eivät epäröineet antaa tukeaan. Kampanjan keulakuvista osa kuuluu myös itse vähemmistöryhmiin. He ovat kohdanneet elämänsä ja urheilu-uransa aikana syrjintää ja väheksyntää, myös urheilun ja liikunnan parissa.
Ongelmien esiintuominen tai oikeuksien puolustaminen ei kuitenkaan saa jäädä yksilöiden harteille.
Ongelmien esiintuominen tai oikeuksien puolustaminen ei kuitenkaan saa jäädä yksilöiden harteille, oli kyse sitten huippu-urheilijoista tai tavallisista liikunnan harrastajista. Älä riko urheilua -kampanjan keskeinen viesti on se, että ihmisoikeuksien turvaaminen on ennen kaikkea urheilun vastuutahojen ja viranomaisten tehtävä.
Moni urheilujärjestö Olympiakomiteasta maamme suurimpiin urheilun lajiliittoihin on jakanut ja tukenut Älä riko urheilua -kampanjan viestejä. Viestintä on kuitenkin vain ensiaskel. Urheilun päättäjien on samalla pidettävä huolta siitä, että ihmisoikeudet turvataan kaikilla tasoilla ja ongelmiin puututaan systemaattisesti.
Liian usein urheilu on edelleen ihmisoikeuksissa enemmän perässähiihtäjä kuin edelläkävijä. Urheilijoiden vapaaehtoinen halu vaikuttaa voi parhaimmillaan kirittää myös urheilun vastuutahoja.
Ihmisoikeudet ovat kilpailu, jossa kaikki voivat voittaa.
