Siirry sisältöön
Verkkolehti
Pinja Nieminen
Julkaistu 16.09.2021

Vertaistukitoiminta yllättää monipuolisuudellaan

Kansalaisareena julkaisi artikkelikokoelman vertaistuen moninaisuudesta alkuvuodesta 2021. Teokseen kirjoitti 33 vertais- ja järjestötoiminnan ammattilaista ja asiantuntijaa. Teoksesta piirtyy kuva siitä, miten erityyppisissä elämäntilanteissa vertaistuesta voi olla valtavan suuri hyöty.

Osallisuus
Joukko ihmisiä on liittänyt kädet yhteen.
Kuva: Hannah Busing / Unsplash

Artikkelikokoelman toimittaneena katseeni siirtyy jo siihen, miten tärkeää sote-uudistuksessa on lisätä tietoutta vertaistukitoiminnasta ja mahdollistaa yhä useammille ihmisille vertaistuen löytäminen haastavassa elämäntilanteessa tai uuden diagnoosin edessä. Mahdollisuus vertaistukeen tulisi olla kiinteä osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupolkuja.

Vertaistukitoiminta hyödyttää monia

Artikkelikokoelmassamme Anne Niininen ja Joanna Terävä-Karhinen sivuavat sitä, että lastensuojelulaissa on jo nostettu yhdeksi vanhempien tukemisen ja kuntoutuksen muodoksi vertaistukiryhmät. Artikkelissaan Niininen ja Terävä-Karhinen kuvaavat laajasti vertaistuen periaatteita ja hyötyjä. Artikkeli käsittelee sijoitettujen lasten vanhemmille suunnattuja Voikukkia-vertaistukiryhmiä ja niiden vaikutuksista tehtyä tutkimusta. Tutkimuksen mukaan Voikukkia-ryhmissä saadusta omien kokemusten jakamisella kriisistä selviytymiseen liittyvällä tiedolla ja mahdollisuudella työstää omaa kokemusta on ollut merkitystä lapsen huostaanotosta selviytymisessä.

Useista kokoelman artikkeleista ilmenee, miten vertaistukitoiminnan vaikutuksia on tutkittu ja kyetty todistamaan.

Useista kokoelman artikkeleista ilmenee, miten vertaistukitoiminnan vaikutuksia on tutkittu ja kyetty todistamaan. Nina Harjulehto kirjoittaa vertaistuen merkityksestä taakkasiirtymien selättämisessä Sotaorpojen tuki -projektissa. Taakkasiirtymällä tarkoitetaan ylisukupolvista traumatisoitumista eli esimerkiksi traumaan liittyvän vaikenemisen kulttuurin siirtämistä tai tahatonta siirtymistä seuraavalle sukupolvelle. Tässä projektissa vertaistuen merkitystä aiotaan tutkia maailman terveysjärjestö WHO:n elämänlaatumittarilla. Lähtöoletuksena on, että vertaistuellinen ryhmätoiminta auttaa ymmärtämään taakkasiirtymiä ja parantaa siten elämänlaatua.

Niinisen ja Terävä-Karhisen artikkelin ohella jo tutkittuja vaikutuksia esitellään esimerkiksi Naistenkartanon Veera Heinosen, Liisa Kiilusen ja Anna Vuorion naiserityistä työtä ja NOVAT-vertaistukiryhmiä käsittelevässä artikkelissa. Vertaistukiryhmistä toteutetun arviointitutkimuksen mukaan ryhmät olivat vahvistaneet naisten itsetuntoa ja elämänhallintaa.

Yksi tärkeä vertaistuen hyöty on oman osallisuuden kokemus.

Yksi tärkeä vertaistuen hyöty on oman osallisuuden kokemus. Vertaistukitoiminnassa ihminen ei vain tule autetuksi, vaan auttaa itse muita tai kokee muulla tavoin osallisuutta, kuten Pipsa Niemi kuvaa vertaistuen merkitystä kulttuuriluotsitoimintaa käsittelevässä artikkelissaan. Kulttuuriluotsitoiminnan tavoitteena on edistää kulttuurin ja taiteen saavutettavuutta sekä tasavertaisia mahdollisuuksia kulttuurielämyksiin. Vertaistuen ja osallisuuden kokeminen ja siitä hyötyminen ei siis rajoitu sosiaali- ja terveysalaan.

Kokemustoimijat auttavat palveluiden kehittämisessä

Vertaistuen moninaisuus -julkaisu käsittelee myös kokemustoimintaa. Kokemustoiminta eroaa vertaistoiminnasta siten, että kokemustoimijat toimivat henkilöiden kanssa, joilla ei ole omakohtaista kokemusta kyseisestä haastavasta elämäntilanteesta, sairaudesta tai vammasta. Kokemustoimijat auttavat palveluiden kehittämisessä ja ammattilaisten ja opiskelijoiden osaamisen kehittämisessä.

Vertaistoiminnan tavoin kokemustoiminnassa on kuitenkin kyse myös siitä, että ihmisen omasta elämäntilanteesta nousee jotain sellaista, jonka kuulemisesta hyötyvät myös muut. Molemmissa henkilö voi myös itse hahmottaa sen, miten merkityksellinen hänen oma kokemuksensa on muille ihmisille.

Pinja Nieminen

Pinja Nieminen

aluetoiminnan päällikkö, Kansalaisareena


Artikkeliin liittyvät asiasanat:

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Liity postituslistalle

Päätoimittaja
Anneliina Wevelsiep

Toimituskunta
Mari Tapio
Minna Lepistö

Toimitussihteeri
Riitta Liski