Vapaaehtoistoiminta ja -toimijat mukaan arviointiin
Järjestöjen kokeilukulttuurin kehittäjät ovat luoneet järjestöille laajan ja helppokäyttöisen arviointityökalun. Kysyimme Kukunori ry:n Propellipäät-hankkeen arviointi- ja seurantapäällikkö Outi Linnolahdelta ja palvelumuotoilupäällikkö Raisa Omaheimolta, mikä on Pokka ja miten se auttaa vapaaehtoistoiminnan arvioinnissa.
Vapaaehtoistyö
Pokka jatkuvan kehittämisen apuna
Pokka on verkkopohjainen työkalu, joka tukee tiedolla johtamista ja arviointia järjestöissä. Se on toteutettu osana Kukunori ry:n Propellipäät-hanketta. Pokka ohjaa ja kannustaa käyttäjää keräämään tietoa toiminnasta ja sen tuloksista sekä auttaa analysoimaan tietoa. Työkalu mahdollistaa omien tulosten vertailun helposti omiin aiempiin sekä muiden käyttäjien tuloksiin.
Pokka julkaistiin 28.2.2020 ja se sai muutamassa viikossa yli 100 järjestöä käyttäjäkseen. Tarve tällaiselle työkalulle on siis suuri!
Arviointia monesta näkökulmasta
Pokalla voi mitata ja arvioida joustavasti monia asioita eri toimijoiden näkökulmasta, kertoo Raisa:
– Pokka sisältää suuren määrän käyttövalmiita lomakepohjia. Työkalu on rakennettu niin, että se tukee moninäkökulmaista arviointia.
Lomakkeista voi rakentaa oman yhdistyksen tarkoitukseen sopivan kokonaisuuden ja niitä voi myös helposti räätälöidä omiin tarpeisiin. Työkalulla voi kerätä arviointitietoa esimerkiksi kohderyhmiltä, vertaisohjaajilta, vapaaehtoisilta tai yhdistyksen työntekijöiltä.
Pokan valikoimaan sisältyy suuri määrä erilaisia mittareita elämänlaatumittarista osallisuuden kokemuksen mittariin sekä toimintamuotojen mukaan ryhmiteltyjä lomakepohjia. Outi korostaa kehittävään arviointiin ohjaamista:
– Arviointi kulkee mukana toiminnassa koko ajan. Pokan työkalut auttavat keräämään ja hyödyntämään systemaattisesti kerättyä tietoa toiminnan kehittämisessä. Nopeaa arviointia voi tehdä hyvin arkisestikin: yksinkertaisimmillaan hymynaamakuvakkeilla toteutettua fiilismittaria voidaan seurata vaikka joka päivä.
Erityisen hienolta kuulostaa Pokan vertailutoiminto:
– Pokan kautta voi ajaa ristiin eri kyselyiden tulokset tai vertailla eri aikoina tehtyjä kyselyitä. Lisäksi arviointitieto kertyy datapankkiin. Tämän ansiosta Pokassa omia arviointituloksia voi verrata anonyymiin kokonaisvastaajakertymään, kertoo Raisa.
– Vertailua voi tehdä esimerkiksi alueittain, toimintamuodoittain, kohderyhmittäin ja toimialoittain, Outi jatkaa.
Vapaaehtoistoiminnan arvo näkyviin
Vapaaehtoistoiminnan merkitys niin sen tekijälle, toimintaa organisoivalle yhdistykselle kuin toiminnan kohderyhmillekin on valtavan suuri. Pokkaa kehittäessään Outi ja Raisa törmäsivät siihen, että vapaaehtoistoiminnan mittaamiseen ja näkyväksi tekemiseen ei vielä ollut paljon valmiita kyselylomakkeita. Kuntoutussäätiön Artsi-toiminnassa kehitetty lomake otettiin mukaan Pokan vapaaehtoiskyselyn pohjaksi.
– Nyt Pokassa on oma kyselynsä vapaaehtoistoimijoille, jossa kysytään paitsi sitä, miten he itse kokevat vapaaehtoistyön tekemisen ja siihen saamansa tuen, myös vapaaehtoisen näkemystä toiminnasta ja sen hyödystä kohderyhmälle. Arviointitiedon avulla vapaaehtoistoimijoiden näkemyksiä voi hyödyntää toiminnan kehittämisessä, kertoo Outi.
Tulokset ja vaikutukset kehittämistyön pohjaksi
Pokan avulla halutaan tuoda näkyviin toiminnan tulokset ja koettu hyöty. Arvioinnissa keskitytään muun muassa yksilön kokemaan hyötyyn ja toiminnan käytännön toteutukseen sekä siihen, miten toimenpiteet edesauttavat tavoitteiden toteutumista. Pokka myös ohjaa vahvasti arviointitiedon jatkuvaan hyödyntämiseen, Outi painottaa:
– Pokassa ohjeistetaan käyttäjää: miettikää, mikä on tavoite, mitä haluatte saada aikaan ja miten sitä voi kysyä.
Osa arviointikysymyksistä vastaa suoraan STEA:n strategisiin tavoitteisiin. Pidemmällä aikavälillä säännöllinen arviointi tuo esiin myös toiminnan vaikutukset ja vaikuttavuuden: tapahtuuko muutosta pidemmällä aikavälillä. Väittämiin voi aina lisätä myös oman tavoitetason ja seurata erityisesti omien ydintavoitteiden ja -toimintojen kehittymistä.
Pokka pitää paikkansa ja jatkaa kehittymistä
Työkalulle on selkeästi valtavan suuri tarve. Nyt käyttö on rajattu sosiaali- ja terveysalan järjestöille ja muille STEA:n rahoitusta saaville toimijoille, koska tällä hetkellä tiimi ei voi antaa käyttäjätukea laajemmalle.
Toivottavasti Pokka vakiinnuttaa paikkansa järjestökentän työkaluna. Hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun ja jatkorahoitus on haussa. Laajentamissuuntiakin on jo mietitty:
– Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen kentän (HYTE) palveleminen olisi myös tärkeää. Jatkossa taiteen hyvinvointivaikutusten mittaaminen on ainakin yksi kiinnostava kohde, toteaa Raisa.
Pokan kaltaisella työkalulla voidaan saada yhtenäistä arviointitietoa kolmannen sektorin toiminnasta ja hyvinvointivaikutuksista. Se kannattaa ottaa käyttöön nyt.
