Uudistavalla oppimisella kohti järjestöjen hyvinvointia 

Hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvä muutos vaati osallistujilta omien ajatusmallien ja käytäntöjen uudelleenarviointia. Uudistavan oppimisen sytyttäjinä hyödynnettiin työnohjausta ja taidelähtöisiä menetelmiä.  

Uudistava oppiminen antaa sysäyksen muutokseen

Uudistavan oppimisen toteuttaminen oli kiinnostava haaste meille kouluttajille. Uudistavalla oppimisella tarkoitetaan oppimista, jossa oppija tarkastelee kriittisesti omia tapojaan ajatella ja pikkuhiljaa ajattelun rakenteet muuttuvat.

Kouluttaja ei voi päättää etukäteen tai täysin hallita, millä tavoin uudistavan oppimisen prosessi kullakin osallistujalla etenee tai käynnistyykö prosessi lainkaan. Tärkeää on herätellä osallistujia reflektoimaan omia ajatustapojaan ja luoda turvallinen ilmapiiri kohdata muutos. Uudistavaa oppimista tarvitaan erityisesti silloin, kun henkilön aiemmat käsitykset eivät riitä jostakin ongelmasta tai tilanteesta selviämiseen.

Pidimme koulutuksen suunnitelmat mahdollisimman avoimina, ja pyrimme tukemaan osallistujien omia prosesseja sekä tuuppaamaan heitä lempeästi uudenlaiseen ajatteluun. Suuntasimme koulutusta eteenpäin aina sen mukaan, millaisia asioita ja tarpeita ryhmästä nousi käsiteltäväksi.

Taidelähtöinen työskentely mahdollisti vaihtoehtoisten ajattelu- ja toimintatapojen kuvittelemisen ja kokeilemisen.

Hyödynsimme koulutuksissa taidelähtöisiä menetelmiä, kuten kirjoittamista, kehollista ja kuvallista työskentelyä sekä työnohjausta. Taiteen tekemisen ja työnohjauksen avulla osallistujien oli mahdollista tehdä näkyväksi omaa ajatteluaan ja tarkastella omia ajattelu- ja toimintamallejaan uudenlaisista näkökulmista. Taidelähtöinen työskentely mahdollisti vaihtoehtoisten ajattelu- ja toimintatapojen kuvittelemisen ja kokeilemisen.

Henkilökohtaisten prosessien lisäksi tärkeä merkitys oli myös vuorovaikutuksella, vertaistuella ja yhteisellä jakamisella. Työnohjauskeskusteluissa pohdittiin yhdessä koko ryhmän kesken kriittisesti sellaisia ajattelumalleja, jotka osittain alitajuisestikin rajoittavat tai hallitsevat ihmisten ajattelua ja aiheuttavat kuormitusta työarjessa.

Järjestökentän rakenteet vaikuttavat hyvinvointiin ja jaksamiseen

Samat ilmiöt nousivat esiin lähes jokaisen työntekijän, luottamushenkilön tai vapaaehtoisen arjesta. Järjestökentän poikkeuksellisista rakenteista oli helppo löytää tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan toimijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Järjestöissä hallitus saattaa koostua luottamushenkilöistä, joilla on palo edistää yhteistä asiaa, mutta ei välttämättä aina tietoa tai kokemusta esimerkiksi johtamisesta tai työyhteisön tukemisesta. Keskusteluissamme kävi ilmi, että myös epäselvät valtasuhteet saattavat aiheuttaa sen, että useampi hallituksen jäsen pyrkii toimimaan esimiehenä, vaikka hyvän hallinnon ja työlainkin mukaan esimiehiä voi olla vain yksi. Toisaalta voi olla, ettei kukaan ota selkeästi esimiehen roolia ja työntekijät ovat tuuliajolla.  

Epävarmuus siitä, millaisilla resursseilla työtä tehdään seuraavana vuonna leimaa vahvasti järjestötyötä. Työtä on aina paljon, ja sitä tehdään suurella sydämellä. Järjestötoimijat ovatkin melkoisia tehokkuuden taitureita. Osallistujat totesivat, että tarvitaan tukea työn rajaamiseen ja koko porukalle malttia toiveiden vs. resurssien suhteen. Lisäksi tarvitaan paljon tunnustusta, palautetta ja kiitosta!   

Järjestöissä on niiden vapaaehtoisluonteen vuoksi usein hyvin epävirallinen viestintäilmasto. Osallistujat kokivat, että voi olla vaikea pitää yllä työntekijän roolia, kun odotukset vapaaehtoisesti työtä tekevillä ovat ehkä erilaiset kuin mitä työntekijä toivoisi. Tämä tuo haasteita työn ja työajan rajaamiseen. Totesimmekin yhdessä, että joskus voisi olla hyvä, että järjestötyössä olisikin lupa sanoa ”mä olen vain töissä/vapaaehtoisena täällä”.

Järjestötyölle omaleimaisten piirteiden sanoittaminen ja kuormittavien tekijöiden avaaminen auttoivat ymmärtämään, mitkä asiat ovat osallistujien itsensä muutettavissa tai ratkaistavissa ja mitkä asiat kaipaavat suurempaa muutosta heidän järjestöissään tai järjestökentällä laajemminkin. Tavoitteenamme oli, että uudistavan oppimisen prosessit kantaisivat hedelmää järjestöjen uudistumiseen ja kehittymiseen tulevaisuudessa.