Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.
Yhdistyskenttä on tärkeä kansalaisvaikuttamisen areena. Yhdistyksissä opitaan taitoja, joita tarvitaan myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Miten avoimen demokratian käytännöt voisivat tuoda lisää mahdollisuuksia osallistua yhdistysten omaan päätöksentekoon?
Länsimaisessa demokratiassa yhteinen tavoite on tarjota edellytykset hyvään elämään kaikille. Jotta tämä sosiaalisen kestävyyden tavoite saavutettaisiin, on välttämätöntä tukea tasa-arvon toteutumista ja kannustaa kaikkia osallistumaan yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Katulehtien tehtävä on muuttaa maailmaa, hyvin konkreettisesti. Ne antavat mahdollisuuden työhön heille, joille ei ole muuta tarjolla. Useat katulehdet antavat myös äänen tarinoille, jotka muuten jäisivät kertomatta.
Demokratian haurastumiskehitys halutaan katkaista. Valtioneuvosto on valmistelemassa periaatepäätöstä demokratiapolitiikasta 2020-luvulla. Sen linjauksissa ja toimenpide-esityksissä ovat monipuolisesti mukana niin edustuksellinen demokratia, demokratiakasvatus, avoin hallinto kuin yhteiskunnallinen keskustelukulttuurikin.
Poliittisilla tunteilla, kuten vihalla, pelolla ja myötätunnolla, on suuri rooli demokraattisen elämäntavan rakentamisessa tai rapautumisessa. Niitä tulisi käsitellä kasvatuksessa, mutta miten?
Puntaroivat kansalaiskeskustelut voivat tuoda uusia näkökulmia lainsäädännön ja politiikkaohjelmien valmisteluun, eikä niitä kannata unohtaa demokraattisessa päätöksenteossakaan.
Kansalaiskorvan neljännessä jaksossa Raisa Laukkasen haastateltavana on 22-vuotias Venla Lankinen, joka vaikuttaa aktiivisesti sekä yliopisto-opiskelijana että Nuorisoseurojen kautta.
Haluatko ehdottaa meille juttuaihetta tai kirjoittaa itse Kansalaisyhteiskunnan verkkolehteen? Otamme mielellämme vastaan teema- ja juttuehdotuksia. Lehteä tehdään vapaaehtoispohjalta, joten emme maksa palkkioita jutuista.
