Siirry sisältöön
Verkkolehti
Anneliina Wevelsiep
Julkaistu 27.09.2022

Demokratiasta halutaan pitää huolta

Demokratian haurastumiskehitys halutaan katkaista. Valtioneuvosto on valmistelemassa periaatepäätöstä demokratiapolitiikasta 2020-luvulla. Sen linjauksissa ja toimenpide-esityksissä ovat monipuolisesti mukana niin edustuksellinen demokratia, demokratiakasvatus, avoin hallinto kuin yhteiskunnallinen keskustelukulttuurikin.

Demokratia

Suomi on perinteisesti ollut vahvan luottamuksen maa, mutta ihmisten luottamusta toisiinsa ja yhteiskunnan eri toimijoihin horjuttavat nyt useat tekijät. Suomalaisen demokratian erityisiä haasteita ovat osallistumisen rapautuminen ja eriarvoistumiskehitys, äänestysaktiivisuuden lasku, poliittisen kentän pirstaloituminen sekä eri väestöryhmien väliset erot koetussa luottamuksessa. 

Nousevia haasteita ovat keskustelukulttuurin kärjistyminen, kyberuhat, disinformaatio ja informaatiovaikuttaminen, virkamiehiin, päättäjiin, toimittajiin ja tutkijoihin kohdistuva järjestelmällinen häirintä eli maalittaminen sekä kansalaisyhteiskunnan taloudellisten toimintamahdollisuuksien epävarmuus. 

Demokratian haurastumiskehitys halutaan katkaista

Valtioneuvoston periaatepäätöksen linjauksissa ja toimenpiteissä painotetaan jokaisen mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa. Lausuntokierroksella olleet keskeiset linjaukset ovat: 

  1. Vaalijärjestelmä on toimiva, turvallinen ja luotettava. Jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet ja riittävät valmiudet käyttää osallistumisoikeuksiaan.
  2. Suomessa on käytössä monipuoliset osallistumismahdollisuudet ja yhä useampi käyttää poliittisia- ja kansalaisoikeuksiaan.
  3. Demokratia-, ihmisoikeus- ja mediakasvatus sekä jatkuva oppiminen tukevat osallistumisoikeuksien toteutumista.
  4. Avoin, läpinäkyvä ja vuorovaikutteinen hallinto vahvistaa luottamusta. Päätöksenteko on tietoperusteista.
  5. Yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri on avoin, moniarvoinen ja syrjimätön sekä mahdollistaa eri väestöryhmien osallistumisen.
  6. Aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on keskeinen osa toimivaa demokratiaa.
  7. Suomi tukee kansainvälistä ja EU:n demokratiakehitystä.

Toimenpiteitä demokratian vahvistamiseksi

Demokratiapolitiikan periaatepäätöksessä esitetään lukuisia toimenpiteitä.

Osallistumismahdollisuuksia halutaan edistää muun muassa kytkemällä yhdenvertainen osallistuminen vahvemmin osaksi päätöksentekoa ja valmistelua sekä kehittämällä digitaalisen osallistumisen tapoja ja verkkodemokratiapalveluja. 

Opettajien koulutusta sekä oppimateriaalien kehittämistä demokratia- ja ihmisoikeusasioissa halutaan lisätä. Kansalais- ja medialukutaitoja esitetään vahvistettavaksi kaikille, myös kotoutumiskoulutuksessa. Kansalaisyhteiskunnan toimijoille halutaan turvata resurssit demokratiaa, ihmisoikeuksia ja medialukutaitoa koskevan koulutuksen tarjoamiseen.

Elinvoimaisen ja autonomisen kansalaisyhteiskunnan merkitys tunnistetaan. Kansalaistoiminnan varainhankintaosaamisen tukeminen nostetaan toimenpiteeksi, samoin nuorten vapaaehtoistoiminnan tukeminen koulujen ja oppilaitosten avulla. Kansalaisyhteiskuntatutkimusta halutaan edistää ja tutkimustietoa hyödyntää paremmin, ja virkahenkilöiden kansalaisyhteiskuntaosaamista halutaan vahvistaa. Kulttuurilaitosten roolia halutaan vahvistaa kotouttamisessa ja sosiaalisessa yhteenkuuluvuudessa, ja kulttuuri halutaan nostaa kestävän kaupunkikehityksen keskiöön.

Yhteiskunnallista keskustelukulttuuria halutaan vahvistaa muun muassa dialogisuudella sekä vihapuheeseen ja häirintään puuttumalla ja niitä ehkäisemällä.

Tärkeitä toimenpiteitä esitetään myös vaaleihin, hallintoon ja kansainvälisyyteen liittyen. 

Kansalaisyhteiskunnan merkittävä rooli säilyy 

Periaatepäätös antaa tärkeät suunnat demokratiapolitiikalle Suomessa. Kansalaisyhteiskunnan rooli on ollut merkittävä yhteiskunnan ja demokratian kehityksessä historiallisesti. On hienoa, että sen merkitys tunnistetaan edelleen demokratian, resilienssin ja luottamuksen vahvistajana. Aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta lisää ihmisten hyvinvointia. Yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan avulla voidaan esimerkiksi aktiivisesti ehkäistä vihapuhetta, edistää yhteisöllisyyttä ja yhteiskuntarauhaa, vähentää ihmisten välisiä ennakkoluuloja sekä lisätä sukupolvien ja eri väestöryhmien välistä kanssakäymistä.

Anneliina Wevelsiep

pääsihteeri, Kansalaisfoorumi


Artikkeliin liittyvät asiasanat:

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Liity postituslistalle

Päätoimittaja
Anneliina Wevelsiep

Toimituskunta
Raisa Laukkanen
Mari Tapio

Toimitussihteeri
Riitta Liski