Siirry sisältöön
Verkkolehti
Iida Pyy
Julkaistu 27.09.2022

Poliittisilla tunteilla on merkittävä vaikutus demokraattiseen kulttuuriin

Poliittisilla tunteilla, kuten vihalla, pelolla ja myötätunnolla, on suuri rooli demokraattisen elämäntavan rakentamisessa tai rapautumisessa. Niitä tulisi käsitellä kasvatuksessa, mutta miten?

Demokratia
Kuva: Karin Eremia

Mitä ovat poliittiset tunteet?

Kasvatusfilosofian väitöstutkimuksessani tarkastelen poliittisten tunteiden merkitystä kasvatukselle ja erotan poliittiset tunteet, kuten kollektiiviseen vihan, pelon, myötätunnon ja toivon, yksityisistä tunteista. Poliittiset tunteet ovat poliittisia ja julkisia paitsi kohteensa myös usein ilmaisutapansa vuoksi, esimerkkinä ilmastoahdistus vs. pelko läheisen menettämisestä.

Voimme itse vaikuttaa tunteisiimme, mikäli tiedostamme ne.

Tunteet kietoutuvat siihen, miten saamme tietoa maailmasta ja miten kommunikoimme tätä tietoa muille. Kaikki tunteet, myös poliittiset sellaiset, ovat merkittäviä, koska ne kertovat jotain arvoistamme ja motivoivat meitä toimimaan. Tärkeää on myös ymmärtää, etteivät poliittiset tunteet ole muuttumattomia tai synnynnäisiä, vaan muokkaantuvat jatkuvasti sosiaalisen kontekstin ja normien mukaan. Voimme myös itse vaikuttaa tunteisiimme, mikäli tiedostamme ne.

Miksi poliittiset tunteet ovat tärkeitä etenkin nyt?

Voimistuva polarisoituminen ja globaalit haasteet liberaaleissa demokratioissa lisäävät poliittisten tunteiden tutkimuksen ja ymmärtämisen tarvetta.

Poliittisella polarisaatiolla viitataan keskustelukulttuurin kärjistymiseen kohti ideologisia ääripäitä, mikä vaikeuttaa yhteisymmärryksen saavuttamista. Toimiva demokratia vaatisi kuitenkin edes joidenkin yhteisten päämäärien yhdessä rakentamista ja tavoittelua, etenkin nyt kun meidän tulisi ratkaista monimutkaisia jaettuja globaaleja haasteita, kuten ilmastonmuutos tai pandemiat. Poliittiset tunteet, kuten toivo, myötätunto ja luottamus, luovat halun sitoutua näihin yhteisiin päämääriin. Poliittiset tunteet motivoivat myös nuorten poliittista liikehdintää; tutkimuksessani olen käyttänyt ajankohtaisina esimerkkeinä Black Lives Matter -liikettä ja nuorten ilmastoaktivismia.

Miten poliittista myötätuntoa voi kehittää?

Yleisesti poliittisia tunteita tulisi käsitellä enemmän sekä julkisessa keskustelussa että kansalaiskasvatuksessa. Tunteilla on valtava vaikutus kaikkeen tekemiseemme ja jos ymmärrämme niitä, pystymme paitsi arvioimaan ja ohjaamaan poliittisia tunteitamme kohti rakentavampaa tekemistä, myös suojautumaan tunteiden manipulaatioyrityksiltä.

Väitän, että tällä hetkellä tunteita ei käsitellä kasvatuksessa tai sen tutkimuksessa tarpeeksi, vaikka tunteita ja tunteista voidaan kasvattaa. Kasvatuksella on oleellinen rooli poliittisten ja sosiaalisten haasteiden, kuten rasistisen syrjinnän, purkamisessa.

Tunteilla on valtava vaikutus kaikkeen tekemiseemme.

Tutkimuksessani esitän, että poliittisen myötätunnon kehittäminen ja harjoittelu kouluissa voi luoda kestävää pohjaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukselle. Aktiivinen poliittinen myötätunto ei viittaa vain yksittäisen ihmisen tilanteen sympatisoimiseen. Poliittinen myötätunto on tunne, joka yhdistää meidät kanssaihmisiin ja johon kuuluu

  1. kyky nähdä erinäiset ihmiset tai ryhmät ihmisinä; haavoittuvina ja jollain tapaa samanlaisina kuin itse
  2. ajatus, että joku on kokenut/kokee vakavaa ansaitsematonta kärsimystä ilman omaa syytään
  3. ja aktiivinen solidaarisuus eli halu toimia vääryyden korjaamiseksi jollain tavalla.

Havainnollistan myös, miten tällaista laajempaa myötätuntoa voidaan kehittää tarinoiden ja taiteen avulla, mielikuvituksen taitoa harjoittelemalla.

Siinä missä myötätunto voi edesauttaa erilaisten ihmisten kohtaamista ja innostaa solidaarisuustekoihin, vääriin kohteisiin kanavoitu poliittinen viha tai pelko voi olla tuhoisaa demokraattisille periaatteille. Mikään poliittinen tunne ei kuitenkaan ole aina yksioikoisesti hyödyllinen tai tuhoisa demokraattiselle kulttuurille.

Tunteet, niiden kohteet, sekä arvot, joista tunteet kumpuavat tulisi tunnistaa. Samalla poliittiset tunteet tulisi ymmärtää syvällisesti ja niitä tulisi arvioida kriittisesti nykyisessä polarisoituneessa sosiaalisessa ja poliittisessa ympäristössä, jotta ne voivat olla hyödyksi demokraattiseen elämäntapaan kasvattamisessa.

IIda Pyy

Iida Pyy

FT, tutkijatohtori, DEMOPOL-hanke (Koneen säätiö), Helsingin yliopisto


Artikkeliin liittyvät asiasanat:

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Liity postituslistalle

Päätoimittaja
Anneliina Wevelsiep

Toimituskunta
Raisa Laukkanen
Mari Tapio

Toimitussihteeri
Riitta Liski