Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat päättävät julkisen rahan käytöstä

Edellä olevat ajatukset kuuluvat henkilöille, jotka ovat olleet mukana osallistuvassa budjetoinnissa eli osbussa. Se avaa kuntalaisille väylän vaikuttaa ja oppia oman kotikaupungin päätöksenteosta. Osbun toteuttamiseen on monenlaisia tapoja, mutta tyypillisesti se koostuu kuntalaisten yhteisestä ideoinnista, toteutuskelpoisten ideoiden jatkokehittämisestä sekä toteutettavien ideoiden äänestämisestä.

Haastattelin kahden hiljattain osallistuvan budjetoinnin ideoi-kehitä-äänestä-mallilla aloittaneen kunnan, Lahden ja Kotkan, työntekijöitä sekä yhtä vapaaehtoista kaupunkilaista. Kotkassa toteutettiin tänä vuonna ensimmäinen osallistuvan budjetoinnin kokeilu ja Lahdessa käynnissä parhaillaan oleva kierros on toinen laatuaan.

Niittyjä perhosille ja pörriäisille

Kotkalainen Erika Taima-Liljeström koki osallistuvan budjetoinnin kaikki vaiheet. Yhteiskehittämisen tuloksena hänen ajatuksensa pölyttäjähyönteisille suotuisat olot tarjoavasta puistosta yhdistyi toisen idean kanssa ja muovautui lopulta lasten ja nuorten oppimisympäristönä toimivaksi ekopuistoksi. Ekohenkisenä ihmisenä hän iloitsee siitä, että kotkalaiset kokivat asian tärkeäksi ja aihe sai näkyvyyttä. Hän näkee arvokkaana sen, että ekopuiston läheisten päiväkotien ja koulun lapset ovat olleet aktiivisesti siistimässä aluetta ja kylvämässä apiloita puiston reunoille. Samalla he ovat oppineet luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta.

Osallistuva budjetointi on saanut ihmiset aktivoitumaan myös sosiaalisen median paikallisissa ryhmissä.

Kaupungin työntekijöiden roolia kuntalaisten toiveiden toteuttamisessa konkretisoi puistotoimen työntekijä Mari Nenonen Kotkasta. Hänen ja Taima-Liljeströmin vilkas keskustelu ekopuiston toteuttamisen vaiheista kertoo, että kokonaisuutta on todella tuumittu ja rakennettu yhdessä. Kotkan osbusta vastannut osallisuuskoordinaattori Saila Piipari-Huovila mainitsee, että osbu on saanut ihmiset aktivoitumaan myös sosiaalisen median paikallisissa ryhmissä, joissa seurataan mielenkiinnolla äänestettyjen toimenpiteiden toteutumista.

Lahden osallisuuskoordinaattorit Tia Mäkinen ja Sanna Virta kertovat, että heillä osbun erityisyytenä ovat hankekummit eli kahdentoista aktiivisen vapaaehtoisen joukko. Hankekummit ovat lisänneet osallistuvan budjetoinnin tunnettuutta itselleen mielekkäin tavoin ja innostaneet muitakin kuntalaisia mukaan. He ovat monenlaisista taustoista ja toimivat eri puolilla Lahtea. Lahden kaupungin verkkosivujen uutiseen haastateltu Hankekummi Marko Helin pitää tehtäväänsä kunnia-asiana ja asukkaiden osallistamista tärkeänä osana kuntademokratiaa. Hän toteaa, että asukkaille on tarjottava muitakin keinoja saada äänensä kuuluviin kuin kuntavaaleissa joka neljäs vuosi äänestäminen.

Hedelmäpuita innokkaimmille – keitä osbu tavoittaa?

Haastatellut näkevät osbukierrokset tärkeinä oppimisprosesseina. Erityisesti he pohtivat demokratian suurta haastetta: Miten saada mukaan myös heidät, jotka eivät yleensä tule kuulluiksi tai osallistu kunnan päätöksentekoon. Tähän haastatelluilta löytyy ideoita, joita voisi kehittää seuraavilla osbukierroksilla. He haaveilevat asioista, joita korona-aikana ei voinut suunnitellussa laajuudessa toteuttaa, kuten jalkautumisesta erilaisten palveluiden pariin sekä yhdistysten roolin vahvistamisesta kuntalaisten tavoittamisessa.

Tiivistäessään osallistuvan budjetoinnin antia osallisuuskoordinaattorit toteavat, että heille palkitsevinta on ollut huomata kaupunkilaisten innokkuus olla mukana. Asukkaiden riemu konkreettisista asioista, kuten siitä, miten äänestyksessä toivotut kirsikka- ja hedelmäpuut löytävät paikkansa kaupungeissa, on vahvistanut tunnetta siitä, että osbu on ollut merkityksellinen hyvän mielen projekti.

Lue lisää myös Kansalaisyhteiskunta-sivuston tietoartikkeleista: