Opintokeskukset ja osaava kansalaisyhteiskunta 

Opinnollisen toiminnan kautta on edistetty monia tärkeitä asioita. Se on lisännyt suomalaisten tietotaitoa, aktiivisuutta sekä halua toimia. Näin on edistetty kansalaisten osaamista ja vahvistettu osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja demokratiaa.  

Opintokeskukset kansalais- ja järjestötoiminnan tukena

Opintokeskukset ovat aina toimineet yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja niissä vaikuttaneiden ihmisten kanssa. Opintokeskusten kautta on koulutettu järjestöosaajia mm. vapaaehtoisena toimimiseen, vapaaehtoistyön ja yhdistysten johtamiseen sekä vaikuttamistyöhön. Ihmiset ovat käyttäneet samoja tietoja ja taitoja myös osallistuessaan kunnallisiin ja työelämän luottamustoimiin. Viimeisinä vuosikymmeninä koulutuksissa ovat korostuneet uudet osaamisalueet, kuten tietotekniset ja viestintätaidot sekä varainhankinta. 

Opintokeskuskoulutukset ovat edistäneet kansalaisten osaamista ja vahvistaneet osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja demokratiaa.

Opintokerhot olivat tärkeällä sijalla suomalaisessa opinnollisessa toiminnassa ja opintokeskustyössä yli 100 vuoden ajan. Opintokerhoissa ihmiset opiskelivat ryhmissä itselleen mieluisia ja tärkeitä aiheita. Opintokerhot olivat erityisen tärkeitä vähän kouluja käyneille nuorille ennen koulutusjärjestelmän kehittymistä ja laajenemista.  

Yhteiskunnallisiin haasteisiin tarttuminen

Kansalaisyhteiskunta rakentuu ihmisten aktiivisuuden varaan. Opintokeskukset ovat motivoineet ihmisiä tarttumaan toimeen ja varustaneet heitä tietotaidolla, jonka avulla voi toimia haluttujen tavoitteiden puolesta. Monet yhteiskunnallisesti tärkeät asiat ovat saaneet alkunsa järjestöväen aktiivisuudesta. Esimerkkinä näistä ovat kirjastot, kulttuuriset toiminnot ja lastensuojelu. 

Opintokeskukset ovat olleet edistämässä osallisuuden, yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman vahvistumista. Ne ovatkin korkealla tasolla suomalaisessa yhteiskunnassa, kansainvälisesti verrattuna. Ilman ihmisten vuorovaikutusta ei ole toimivia ihmisyhteisöjä. Ilman luottamusta toisiin ihmisiin ei ole toimivaa yhteiskuntaa. 

Uudet tavoitteet ja toimintamuodot

Opintokeskukset ovat laajentaneet toimintareviiriään opinto- ja koulutustoiminnasta kulttuuriseen työhön sekä muun muassa maahanmuuttajien kouluttamiseen. Opintokeskuksia ylläpitävien sivistysliittojen kulttuuritoiminta on aina ollut laajaa ja monipuolista. Sivistysliitot ovat antaneet tärkeän panoksen suomalaisen kulttuuritoiminnan kokonaisuuteen.  

Kansalaisyhteiskunta rakentuu ihmisten aktiivisuuden varaan. Opintokeskukset ovat motivoineet ihmisiä tarttumaan toimeen ja varustaneet heitä tarvittavalla tietotaidolla.

Maahanmuuttajien koulutus on ollut tärkeä painopistealue 2000-luvulla. Maahanmuuttajien tietämys suomalaisesta yhteiskunnasta, yhteiskuntajärjestelmästä ja oikeustoimesta on lisääntynyt, mikä on edesauttanut maahanmuuttajien kotoutumista. Tämä on nykypäivän laaja-alaista kansalaisuus-, demokratia- ja osallisuuskasvatusta.  

Pedagoginen kehittämistyö, kestävän kehityksen edistäminen ja tasa-arvotyö ovat korostuneet viime vuosina opintokeskusten toiminnassa. Opintokeskukset ovat kehittäneet osallistavia oppimismenetelmiä ja toiminnallista pedagogiikkaa. Koulutukset toteutetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja niissä korostetaan syrjimättömyyttä ja kaikkien yhdenvertaista mukaan ottamista.  

Kirjoitus perustuu Aaro Harjun ja Jorma Turusen teokseen Kyllä kansa oppii, kun saa mahdollisuuden. Opintokeskukset kansan sivistäjinä, jonka Opintokeskukset ry julkaisi kesäkuussa.