Onko arviointiosaaminen yksi järjestöjen olemassaolon tae?

Uusi tapa hakea avustuksia ja seurata niiden tuloksellista käyttöä haastaa järjestöjen arviointikyvyt. Toimivalla arvioinnilla on suora yhteys toiminnan laadun osoittamiseen, ja välillisesti myös rahoituksen varmistamiseen tulevaisuudessa.

STEA:n uudistukset ovat käynnistäneet monessa järjestössä vanhojen toimintatapojen uudelleen tarkastelua. Ydintehtävän kirkastaminen ja arviointiosaamisen kehittäminen on nyt erityisen tärkeää toiminnan jatkuvuuden kannalta.

Vaikutusketju tuo esiin toiminnan sudenkuopat

Vaikutusketju-ajattelu on keskeistä STEA:n uudistuksessa. Vaikutusketju on looginen kuvaus siitä, mitä muutosta toiminnalla halutaan saada aikaan, millä keinoin ja miten muutoksen realisoitumista arvioidaan. Vaikutusketjun avulla voidaan parhaimmillaan varmistaa, että toiminnan toteuttaja on jo avustusta hakiessaan suunnitellut riittävästi keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi sekä arvioinnin toteutusta. Vaikutusketjuun perustuva hakemus voi vähentää mm. liian suuriin tavoitteisiin liittyviä haasteita. Vaikutusketjun jäsentelyn avulla saadaan myös näkyviin, onko toiminnan arviointi ja seuranta toteutettavissa luotettavasti ja kohtuullisilla resursseilla.

Vanhassa avustushakemuspohjassa piili se riski, että muutoin hyvin suunnitellun toiminnan tulosten esiin saaminen saattoi osoittautua järjestön omiin arviointivalmiuksiin ja käytössä oleviin resursseihin nähden liian haastavaksi. Uudessa avustushakemuspohjassa hakijan on pakostikin pohdittava arvioinnin toteutusta jo toiminnan sisältöjä suunnitellessaan. Onnistuneesta arvioinnista hyötyvät sekä avustuksenhakijat että rahoittaja.

Vaikutusketju-ajattelun sisäistäminen ei ole ollut järjestöille itsestäänselvyys. Sinällään vaikutusketju nähdään usein loogisena ja toimivana periaatteena, mutta siihen liittyvät mekanismit ja sen käytännön toteutus ovat järjestökentällä monelle vielä vieraita.

Kohti yhä laadukkaampaa järjestötoimintaa

STEA-rahoitteinen toiminta elää nyt siirtymäkautta, jossa järjestöt parhaansa mukaan vievät uusia avustusten hakemisen ja seurannan kriteerejä toimintansa rakenteisiin. Avaindokumentteja tässä oppimisprosessissa ovat uusi avustushakemus ja tuloksellisuusraportointi, joissa vaikutusketju-ajattelu konkretisoituu. Kun oppimisprosessilla on näin suora yhteys rahoituksen säilymiseen ja toiminnan jatkuvuuteen, se luo ymmärrettävästi suorituspaineita järjestöille. Vertaiskehittäminen on auttanut joitakin järjestöjä jäsentelemään uusia oppeja, ja sitä voisi suositella laajemminkin käytettäväksi järjestöissä.

Kuntoutussäätiön ARTSI-toiminta käynnisti tänä keväänä selvitystyön STEA-rahoitteisten toimijoiden arviointivalmiuksista, selvitys valmistuu keväällä 2022. Selvitystyön on tarkoitus tukea arviointivalmiuksien kehittämistä.

Tukea arviointiin

STEA:n Avustusopas 2021 ja STEA:n järjestämät koulutukset, infot ja pilotoinnit ovat tarjonneet järjestöille hyvät perustiedot avustuksen hakuun ja raportointiin uusilla lomakepohjilla. Myös monet liitot ja keskusjärjestöt ovat tarjonneet jäsenyhdistyksilleen tukea avustushaun ja tuloksellisuusraportoinnin uudistuessa.

STEA-avusteisia järjestöjä tukee arviointiin liittyvissä kysymyksissä myös vuoden 2021 alussa toimintansa aloittanut Kuntoutussäätiön Järjestöarvioinnin osaamiskeskus. Tukea ja sparrausta arvioinnin kehittämiseen on tarjolla Kuntoutussäätiön ARTSI-toiminnan puitteissa ilmaiseksi pienille sosiaali- ja terveysjärjestöille, lisäksi Kuntoutussäätiön Järjestöarvioinnin osaamiskeskuksesta voi tilata räätälöityjä maksullisia tukipalveluita. Osaamiskeskuksen sivuille on myös koottu järjestöjen arviointiin liittyviä julkaisuja, oppaita ja työkaluja.