Siirry sisältöön
Verkkolehti
Maarit Malinen
Julkaistu 14.12.2023

Nuorisoseurantalo yhteisöllisyyden ytimenä

Nuorisoseurojen pitkä historiallinen perinne kiteytyy ympäri Suomea sijaitseville nuorisoseurantaloille. Kautta järjestön historian talot ovat olleet paikkoja, joissa on kokoonnuttu, tavattu, juhlittu ja harrastettu.

Yhteisöllisyys
Piirroskuva sisäkkäin olevista erilaisten ihmisten muodostamista värikkäistä ringeistä.
Kuva: iStock

Nuoriseurantalot ovat olleet kylien yhteisiä paikkoja, joissa asukkaat vauvasta vaariin ovat viettäneet aikaansa erilaisten puhteiden parissa. Tänäkin päivänä Suomessa on noin 600 suomenkielistä nuorisoseuraa, joista 85 % omistaa oman seurantalon.

Nuorisoseuroille talot ovat ensisijaisesti toiminnan ydinpaikka. Niissä järjestetään kokoukset ja niissä kokoontuu harrasteryhmiä aina teatterista ja kansantanssista sirkusryhmiin. Tärkeä osa toimintaa on kuitenkin myös talojen vuokraus ulkopuolisille. Näin ollen jokaisella suomalaisella on mahdollisuus kokoontua seurantaloille juhlimaan tärkeitä merkkipäiviä tai lainata tiloja oman yhteisön tarpeisiin.

Seuratoiminta sitouttaa osaksi yhteisöä

Sotkamossa Nuaskylällä toimii Nuaskylän Nuorisoseura. Seura on hyvä esimerkki siitä, miten yhteisöllinen seuratoiminta voi kasvattaa ja sitouttaa jäseniään osaksi yhteisöä. Nuaskylän Nuorisoseura täytti tänä vuonna 120 vuotta, joten toiminta on jatkunut jo sukupolvien ajan.

Kainuun nuorisoseurojen aluefoorumissa seuran puheenjohtaja Antti Rönty muisteli, miten jo lapsuudessa seuran tapahtumissa pääsi työskentelemään ja oppimaan yhdessä aikuisten kanssa, ja miten jokaisella seuran jäsenellä iästä riippumatta oli tärkeä rooli yhteisissä talkoissa. Aikuisena seuratoiminnan jatkaminen ja perinteiden vaaliminen tuntui luonnolliselta osalta jatkumoa, suorastaan velvollisuudelta seuraa kohtaan.

Aikuisena seuratoiminnan jatkaminen ja perinteiden vaaliminen tuntui luonnolliselta osalta jatkumoa.

Nuaskylä on harvinaisen elävä kylä kaukana lähipalveluista. Kylän nuorisoseuratoimijat uskovat, että kylän elinvoima ja toimiva seura tukevat toisiaan. Aluefoorumissa nousseissa keskusteluissa pohdittiin sitäkin, johtuuko kylän elinvoima nimenomaan aktiivisesta yhteisöstä, joka on kasvanut Nuorisoseuran toiminnassa.

Seurantalo toiminnan keskuksena

Yhteisöllisyys on ollut aistittavissa Nuaskylän nuorisoseurantalolla Päivärinteellä tänäkin vuonna. Alkukesästä seura järjesti avoimien ovien tapahtuman, joka veti seuran jäsenten lisäksi puoleensa alueelle saapuneita turisteja. Heitä kiinnosti nähdä, miten perinteet ja talkoohenki elävät vahvasti vielä nykypäivänä. Mieleeni jäivät erityisesti lapset, joiden silmissä kiilsi ilo, kun he saivat vastuulleen halkoliiterin täyttämisen herkkupalkalla. Edes arkiset askareet eivät tunnu tylsiltä, kun niitä saa toteuttaa yhdessä ystävien kanssa, tärkeänä osana yhteisöä ja yhteisen asian puolesta. Ehkäpä samat lapset toimivat muutamien vuosien päästä itse aktiiveina seuratoiminnan vetäjinä.

Edes arkiset askareet eivät tunnu tylsiltä, kun niitä saa toteuttaa yhdessä ystävien kanssa, tärkeänä osana yhteisöä ja yhteisen asian puolesta.

Avointen ovien jälkeen kylän lapset kokoontuivat kesäloman viettoon Päivärinteelle. Ensin vietettiin lasten päiväleiriä seurantalolla ja loppukesän talon ovet olivat avoinna peliperjantaisin. Juhannuksena juhlittiin perinteisiä iltamia elävän musiikin tahtiin ja juhlittiin seuran 120-vuotista historiaa.

Loppukesästä seurantalolla tanssittiin kunnan hankkeen järjestämässä lavatanssitilaisuudessa. Jälleen kerran talon ovet olivat avoinna kaikille, ei pelkästään oman seuran aktiiveille. Tunnelma oli katossa, ja yleisö oli mielissään siitä, että tanssia pääsee harjoittelemaan hieman pienemmillä lavoilla ennen suurille tanssipaikoille lähtöä.

Nuaskylän esimerkki osoittaa, miten valtavan suuri merkitys seurantaloilla on kylien ja alueiden yhteisöllisyydelle. Tapahtumissa ja talkoissa kyläläiset tutustuvat toisiinsa ja pitää yhteyttä. Kaikki ovat tervetulleita eikä tapahtumien perässä tarvitse matkustaa pitkiä matkoja keskustaan. Toimiva yhteisö ottaa kaikki huomioon vauvasta vaariin.

Maarit Malinen

Maarit Malinen

projektikoordinaattori, Suomen Nuorisoseurat


Artikkeliin liittyvät asiasanat:

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Liity postituslistalle

Päätoimittaja
Anneliina Wevelsiep

Toimituskunta
Maija Borén
Raisa Laukkanen

Toimitussihteeri
Maija Borén