Miten onnistua järjestöjen yhdistymisessä?

Suomen yhdistyslaki ei tunne suoraa yhdistymismenettelyä. Käytännössä yhdistyminen tapahtuu siten, että yksi tai useampi järjestö purkautuu, ja sen jäsenet liittyvät toiseen olemassa olevaan järjestöön tai kokonaan uuteen perustettavaan järjestöön. 

Tekninen prosessi etenee näin: 

Itse prosessi ei ole ylivoimaisen monimutkainen. Silti yhdistyminen voi olla henkisesti ja toiminnallisesti haastava. Mitä kannattaa ottaa huomioon, jotta yhdistyminen onnistuu? 

Lähtökohtana lisäarvo ja vaikuttavuus  

Vuonna 2018 Kepa ja Kehys loivat Fingon uudeksi kattojärjestöksi suomalaisilla kehitysjärjestöille. Kysyimme näkemyksiä järjestöjen yhdistymistä avittavista ja vaikeuttavista tekijöistä Fingon rakentamisessa mukana olleilta toimijoilta, Kepan ja Kehyksen tuolloisilta johtajilta, toiminnanjohtaja Timo Lappalaiselta ja pääsihteeri Rilli Lappalaiselta, sekä Juha-Erkki Mäntyniemeltä, joka toimi Fingon toiminnanjohtajana yhdistymisen jälkeen.  

Mukana olleiden mukaan onnistuminen edellytti ennen kaikkea jäsenten aitoa tahtotilaa ja osallistamista alusta asti. 

– Jäsenten pohditut näkemykset siitä, että uuden järjestön luominen tuo varmasti lisäarvoa ja vaikuttavuutta, on välttämätöntä, toteaa Rilli Lappalainen. 

Myös Timo Lappalainen ja Juha-Erkki Mäntyniemi korostavat, että jäsenten eli ”omistajien” pitää olla mukana jo varhaisessa vaiheessa.  

Onnistuneen yhdistymisen vinkkilista 

Yhdistymisprosessi etenee vaiheittain: ensin selkiytetään oman järjestön tarpeet ja tavoitteet, minkä jälkeen voidaan edetä järjestöjen väliseen keskusteluun, yhteisten tavoitteiden määrittelyyn ja suunnitteluun. Onnistunut yhdistymisprosessi edellyttää myös hyvää muutosprosessin suunnittelua ja muutosjohtamista. 

Kokosimme haastateltujen näkemyksistä vinkkilistan tulokselliseen ja hyvään yhdistymisprosessiin:  

• Panosta yhteiseen suuntaan ja brändiin. Selkeä yhteinen suunta on kaiken lähtökohta. Uusi brändi suuntaa ajatukset tulevaisuuteen. Yhdistyminen ei ole vain kahden toimijan summa – uusi brändi tekee siitä uuden, vahvemman kokonaisuuden.  
  
• Kirkas ja rajattu strategia. Uuden organisaation on tiedettävä tarkasti, mitä se tavoittelee. Panosta siihen, mikä tuo eniten lisäarvoa ja vaikuttavuutta.  
  
• Priorisoi heti alussa. Kaikkea vanhaa ei voi eikä pidä tehdä uudessa organisaatiossa. Keskity asioihin, jotka hyödyttävät jäseniä ja osoittavat yhdistymisen arvon.  
  
• Hyödynnä vahvuuksia, karsi heikkouksia. Strategia kannattaa rakentaa vanhojen järjestöjen vahvuuksien ympärille. Heikkoudet pitää tunnistaa ja korjata ripeästi.  
  
• Kokoa osaava valmistelutiimi. Valitse suunnitteluun ihmiset, joilla on syvällinen ymmärrys järjestöistä ja kyky tehdä selkeitä valintoja uuden hyväksi.  
  
• Osallista, mutta johda määrätietoisesti. Hyvässä yhdistymisprosessissa kuunnellaan jäseniä ja henkilökuntaa, mutta ei jämähdetä kompromisseihin. Tarvitaan selkeä suunta.  
  
• Tavoitteet muutamalle vuodelle – tuloksia nopeasti. Uuden organisaation pitää osoittaa toimivuutensa ja tuottaa hyötyä jo ensimmäisinä vuosina. Se lisää luottamusta.  
  
• Rakenna uutta – älä jää kiinni vanhaan. Jos yhdistymiseen liittyy jännitteitä, voi kokonaan uuden organisaation perustaminen olla paras ratkaisu. Tämä voi tuoda psykologisesti tasavertaisemman lähtökohdan, ehkäistä kuppikuntien syntymistä sekä antaa mahdollisuuden uudelle brändille ja identiteetille.  
  
• Valitse vetäjä sopivalta etäisyydeltä. Ulkopuolelta tuleva johtaja voi helpottaa yhteisen suunnan rakentamista ja purkaa vanhoja asetelmia.  

Pohjatyöhön satsaaminen on haastatelluille tärkein oppi yhdistymisprosessista: 

– Yhdistysten organisaatioiden aktiivinen vuoropuhelu yhdistymisprosessin aikana on keskeistä, esimerkiksi hallitusten yhteiskokoukset ja työpajat, toteaa Timo Lappalainen.

Ja Rilli Lappalainen kiteyttää: 

– Heikko pohjatyö kostautuu. Mitä rehellisempiä ollaan siinä mitä tavoitellaan, sitä paremmat edellytykset luodaan tulevaisuudelle. 

Lue lisää: 

Yhdistyslaki

Opas yhdistysten yhdistämiseen, TJS-opintokeskus.