Siirry sisältöön
Verkkolehti
Anneliina Wevelsiep
Julkaistu 18.11.2021

Kuuluuko kansalais­tottelemattomuus demokratiaan?

Kansalaistottelemattomuus on noussut lööppeihin. Pyysimme kahden kansalaistottelemattoman sekä tutkijan näkökulmat teemaan.

Demokratia
Elokapinan Syyskapina lokakuussa 2021. Kuva: Tero Ojala / Elokapina / Extinction Rebellion Finland

Kansalaistottelemattomuutta voi toteuttaa monella tavalla.

Tuulia Reponen osallistuu Elokapinan mielenosoituksiin ja toimii sen kansalaisfoorumityöryhmässä. Reponen luo toiminnallaan kriisitietoisuutta:

– Pyrin vaikuttamaan hallituksen ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan esittämällä kehollisen vastalauseen maapallon kuumentamisen jatkamiselle seuraavat 14 vuotta.

Väkivallattomalla suoralla toiminnalla voi vaikuttaa monenlaisiin asioihin.

Ruka Toivonen on ollut aktiivinen erilaisissa ruohonjuuritason liikkeissä kymmenisen vuotta sekä toiminut Aseistakieltäytyjäliitossa. Toivoselle tottelemattomuus on ympäristön, vapauden ja oikeudenmukaisuuden puolustamista, solidaarisuutta ja heikompien puolelle asettumista:

– Joskus se on helpompaa, joskus taas pelottavaa ja vaikeaa. Väkivallattomalla suoralla toiminnalla voi vaikuttaa monenlaisiin asioihin. Tottelemattomuus ei aina ole mediaspektaakkelia, eikä sen tarvitse aina kohdistua istuvan hallituksen päätöksentekoon. Myös arkisissa tilanteissa voi miettiä, mikä oikeastaan olisi eettinen tapa toimia.

Toivonen on ollut järjestämässä mielenosoitusmatkoja ulkomaille mm. sotaharjoitusalueille ja ydinasetukikohtiin.

Reponen edistää demokratiaa laajentavien kansalaisfoorumien käyttöönottoa:

– Satunnaisotannalla koottu kansalaisfoorumi edustaisi suomalaisia pienoiskoossa, tukeutuisi parhaaseen asiantuntija- ja kokemustietoon ekokriisistä ja tekisi eduskunnalle ehdotuksia päästövähennyskohteista ja luonnonsuojelutoimista. Se kykenisi ammattipoliitikkoja rohkeampaan päätöksentekoon.

Edustuksellinen demokratia haastetaan

Sekä Reponen että Toivonen kritisoivat edustuksellisen demokratian kykyä hoitaa ylivaalikautisia viheliäisiä ongelmia. Myös kansalaistottelemattomuutta tutkiva Tapio Nykänen näkee kansalaistottelemattomuuden haastavan parlamentarismia:

– Kansalaistottelemattomuuden harjoittajat kokevat, että ongelmiin ei ole pystytty puuttumaan parlamentaarisen politiikan keinoin. Kansalaistottelemattomuus on tässä mielessä nimenomaan haaste tavanomaiselle päätöksenteolle: tarkoituksena on haastaa poliittisia päättäjiä muuttamaan lainsäädäntöä.

Tarkoituksena on haastaa poliittisia päättäjiä muuttamaan lainsäädäntöä.

– Toisaalta kansalaistottelemattomuuden harjoittaminen ei ole epäluottamuslause demokraattiselle päätöksenteolle yleensä. Kansalaistottelemattomuus ei ole siis lähtökohtaisesti esimerkiksi vallankumouksellista vaan keino, jonka avulla demokraattisesti valittuja päättäjiä pyritään painostamaan. Kansalaistottelemattomat eivät yleensä haasta oikeusvaltiota vaan hyväksyvät esimerkiksi toimintansa juridiset seuraukset.

Rapauttaako vai vahvistaako tottelemattomuus demokratiaa?

Reponen ja Toivonen kansalaisaktivisteina näkevät toimintansa haastavan ja kritisoivan edustuksellista demokratiaa ja vahvistavan todellista kansanvaltaa. Samoin jäsentää Nykänen:

– Jos ajatellaan suppeasti, että demokratia on vain tai ennen kaikkea esimerkiksi edustuksellista demokratiaa, kansalaistottelemattomuus rapauttaa sen tavanomaista logiikkaa. Jos ajatellaan laveammin, että demokratia on ihmisten aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja saada äänensä todella kuuluviin julkisessa keskustelussa, kansalaistottelemattomuutta voi pitää hyvinkin demokraattisena. Näin on varsinkin silloin, jos yhteiskunnassa on heikommassa asemassa olevia ryhmiä, joiden ääntä ei kerta kaikkiaan kuulla. Jos heidän asemansa paranee kansalaistottelemattomuuden avulla, kansalaistottelemattomuus voi edistää demokratiaa.

Kansalaistottelemattomuus on ollut tärkeässä roolissa monien sellaisten asioiden edistämisessä, jotka nykyään liitämme ilman muuta demokratiaan.

Nykänen toteaa, että klassisissa kansalaistottelemattomuusteorioissa kansalaistottelemattomuus on kuitenkin demokratian viimesijainen keino, johon saa turvautua, kun muita todellisia vaihtoehtoja ei oikeasti ole jäljellä:

– Kansalaistottelemattomuus on ollut tärkeässä roolissa monien sellaisten asioiden edistämisessä, jotka nykyään liitämme ilman muuta demokratiaan. Tällaisia ovat esimerkiksi eriväristen ihmisten tasa-arvo, koloniaalisen vallan purkaminen ja alkuperäiskansojen oikeudet.

Anneliina Wevelsiep

pääsihteeri, Kansalaisfoorumi

Tapio Nykänen tutkii kansalaistottelemattomuutta Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa Pohjoismainen demokratia koetteilla: kansalaistottelemattomuus poikkeuksellisina aikoina


Artikkeliin liittyvät asiasanat:

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Liity postituslistalle

Päätoimittaja
Anneliina Wevelsiep

Toimituskunta
Mari Tapio
Minna Lepistö

Toimitussihteeri
Riitta Liski