Siirry sisältöön
Verkkolehti
Raisa Saraniemi
Julkaistu 16.09.2021

Julkinen sektori tarvitsee kokemusasiantuntijoita

Yhteiskehittäminen sote-palveluissa monipuolistaa kokemusasiantuntijoiden rooleja, sillä he ovat mukana sote-uudistustyössä pohtimassa muun muassa sitä, mitä tulee ottaa huomioon, kun kehitetään digitaalisia palveluita neuvontatyön tueksi.

Osallisuus
Nainen kertoo kokemukistaan.
Kokemusasiantuntijoita yhdistää halu tehdä merkityksellistä työtä omia kokemuksiaan hyödyntäen. Kuva: iStock

Kokemusasiantuntijuus on kirjavasti kuvailtu ilmiö, josta puhutaan paljon. Esimerkiksi Kokemustoimintaverkosto sekä Koulutetut Kokemusasiantuntijat eli KoKoA ry ovat laatineet omat määrittelynsä kokemusasiantuntijuudesta. Määritelmät eroavat toisistaan siinä, tuleeko kokemusasiantuntijan olla koulutettu vai ei.

Koulutusta vaativat tahot näkevät, että laadukas koulutus parantaa kokemusasiantuntijoiden jaksamista haastavissa asiantuntijatehtävissä sekä mahdollistaa oman tarinan rakentamisen niin, että oman itsensä suojaaminen työtilanteissa on mahdollista. Toisaalta koulutus voidaan nähdä myös elementtinä, joka rajaa toimintaa liikaa sekä vähentää kokemustarinan autenttisuutta, kun tarinaa työstetään ja muokataan.

Kokemusasiantuntijuutta arvostetaan

Koulukuntaeroista huolimatta kokemusasiantuntijuus on viimeisten vuosien aikana lisääntynyt huomattavasti myös julkisella sektorilla. Aiemmin kokemusasiantuntijoita työskenteli pitkälti kolmannen sektorin järjestöissä, joissa vertaisuus ja jaetut kokemukset ovat toiminnan ydintä. Osallisuuskeskustelun myötä myös julkinen sektori on havahtunut siihen, että kokemusasiantuntijat tuovat asiakas- ja kehittämistyöhön merkittävän lisäpanoksen. Kun vaikkapa mielenterveys- ja päihdepalveluita kehitetään, on äärimmäisen tärkeää ottaa kokemusasiantuntijat mukaan prosessiin.

Osallisuuskeskustelun myötä myös julkinen sektori on havahtunut siihen, että kokemusasiantuntijat tuovat asiakas- ja kehittämistyöhön merkittävän lisäpanoksen.

Olen saanut työskennellä lukuisten vertaistyöntekijöiden ja koulutettujen kokemusasiantuntijoiden kanssa. Lisäksi olen ollut vaikuttamassa siihen, että rakenteet, kuten laadukkaat koulutukset ja tilauskäytänteet, tukisivat kokemusasiantuntijuuden lisääntymistä eri sektoreilla. Kokemusasiantuntijatoiminnan edellytyksiä ovat esimerkiksi toimivat palkkionmaksukäytänteet ja kunnossa olevat vakuutusasiat. Nämä panostukset osoittavat, että kokemusasiantuntijat ovat tärkeä asiantuntijaryhmä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Millaista kokemusasiantuntijuus on julkisella sektorilla?

Se voi olla esimerkiksi päihdetyön kokemusasiantuntijavastaanottoja tai ryhmätoimintojen luotsaamista. Toisaalta se voi olla osallistumista erilaisiin työryhmiin, joissa yhteiskehitetään palveluita ja palvelurakenteita. Toimin itse Vantaa-Kerava Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman yhtenä projektipäällikönä. Vastaan neuvonnan ja asiakasohjauksen kehittämisestä – tai pikemminkin yhteiskehittämisestä.

Työryhmissä on mukana kokemusasiantuntijoita julkisen sektorin ammattilaisten sekä järjestöedustajien lisäksi. Moniammatillinen osaajajoukko varmistaa sen, että erilaiset tarpeet ja näkemykset tulevat huomioiduiksi.

Koulutetut kokemusasiantuntijat tilataan työryhmiin pääasiassa Vantaan A-kilta ry:n hallinnoimasta KAP Vantaa -kokemusasiantuntijapankista, jossa on kymmeniä koulutettuja kokemusasiantuntijoita erilaisilla osaamisprofiileilla. Pankista vastaa taustajärjestö, kun taas palkkioiden maksu tapahtuu Vantaa-Kerava Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman budjetista. Pankin kokemusasiantuntijoilla on monipuoliset taustat: osa ei ole koskaan ollut työelämässä, kun taas toisilla on vankka työ- ja opiskelutausta. Kaikkia heitä yhdistää halu tehdä merkityksellistä työtä omia kokemuksiaan hyödyntäen – kokemusasiantuntijuus on siis osallisuutta parhaimmillaan!

Raisa Saraniemi

Raisa Saraniemi

projektipäällikkö, neuvonnan ja asiakasohjauksen kärki, Vantaa-Kerava Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma


Artikkeliin liittyvät asiasanat:

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Liity postituslistalle

Päätoimittaja
Anneliina Wevelsiep

Toimituskunta
Mari Tapio
Minna Lepistö

Toimitussihteeri
Riitta Liski