Siirry sisältöön
Verkkolehti
Petri Toikkanen
Julkaistu 21.02.2022

Järjestöillä on edessään oppimisen vuosikymmen

Seuraavien kymmenen vuoden isot haasteet järjestöille: raha, työntekijöiden jaksaminen, laskevat jäsenmäärät ja sitoutumisen heikkeneminen. Nämä näkyivät selvästi tuoreessa Tulevaisuuden näkymät järjestöissä -selvityksessä. Haasteiden selättämisessä keskeistä on osaamisen lisääminen. Mutta mitä sitten tulisi oppia?

Järjestötyö
Tien kaistojen keskelle on maalattu vuosilukuja ja tien päässä loistaa aurinko.

Kaupallista osaamista parantamaan taloutta

Hiipuvat ja jatkuvasti epävarmemmat avustusrahan hanat tuuppaavat järjestöjä vahvistamaan talouttaan. Tämä lähes väistämättä tarkoittaa varainhankinnan parantamista ja jopa liiketoiminnallisten palveluiden kehittämistä. Toisin sanoen jotain täytyy myydä.

Myymisen muodot vaihtelevat. Monella järjestöllä myyntituote voi olla osaamista eli kouluttamista ja konsultointia. Asiakkaina voi olla yrityksiä, viranomaisia tai toisia järjestöjä. Jotkut taas panostavat mainostilaan ja erilaisiin sponsorisopimuksiin. Tuote voi olla myös arpoja, pipoja, t-paitoja tai mitä vain kannatustuotteita. Hyväntekeväisyysjärjestöissä rahavirtoja haetaan lahjoittajilta kuukausittain ja kampanjoin. 

Järjestöiltä siis vaaditaan sellaista kaupallista osaamista, joka ei ole perinteisesti ollut niiden vahvuus. Vaikka varsinaista bisnestä ei tehtäisikään, työ on ihan samanlaista kuin yrityksissä. Mietitään asiakkaita, tehokasta tavoittamista, myyntiargumentteja, ostamiskokemusta, verkkokauppaa ja niin edelleen. Hyppäys on suuri myös toimintakulttuuria ajatellen. Aina löytyy se hallituksen jäsen, joka puheenvuorossaan moittii toiminnan muutoksia liian kaupalliseksi markkinahömpäksi. 

Johtamisen kehittämistä tukemaan työntekijöitä

Työntekijöiden jaksaminen vaatii uudenlaisen johtamisen opettelua. Järjestöjen työntekijöistä valtaosa tekee asiantuntijatyötä. Perinteisin johtamiskäsityksin ei enää johdeta osaavia ja itseohjautuvia työntekijöitä, jotka työskentelevät merkittävän osan työajastaan etävälinein. Samoin vapaaehtoiset haluavat, suorastaan vaativat, paljon parempaa johtamista kuin mihin järjestöissä on menneinä vuosikymmeninä totuttu. Johtamistaitojen tärkeyteen ollaankin selvästi heräämässä. Viime vuosina järjestöjen strategioissa on näkynyt paljon satsauksia johtamisen kehittämiseen. Se on hyvin rohkaisevaa. 

Palvelumuotoilusta ja peruskysymyksistä apua jäsenyyden kehittämiseen

Laskevat jäsenmäärät pakottavat järjestöt miettimään toimintaansa, osallisuutta ja palvelukokemusta. On pohdittava, ovatko jäsenet aktiiveja vai asiakkaita, vai molempia. Miten ihminen osallistuu, mistä maksaa ja mitä hän saa? Entä mitkä ovat sisäänheittotuotteemme? 

Palvelumuotoilullinen ajattelu lienee parhaita lääkkeitä laskeviin jäsenmääriin. Tärkeä osa jäsenyyden kehittämistä on myös strateginen pohdinta järjestön perustasta, perusviestistä, kohderyhmästä ja toiminnan osa-alueista. Ilman vastauksia näihin isoihin kysymyksiin on turhaa lähteä kuvaamaan yksittäisen toiminnon palvelupolkuja. 

Huomio hetkellisen sitoutumisen hyödyntämiseen

Käsi kädessä laskevien jäsenmäärien kanssa kulkee aktiivien ja luottamushenkilöiden sitoutumisen heikkeneminen. Miten jäsenyys ei olisi vain palvelun kuluttamista vaan aktiivista toimintaa järjestöjen tavoitteiden eteen? Hetkellisen sitoutumisen lisäämisestä on kentällä puhuttu jo reilusti yli kymmenen vuotta, mutta vielä ei ole kukaan tainnut keksiä kovin hyviä käytäntöjä sitä toteuttamaan.

Pohdintaa ei silti kannata lopettaa. Kaikki merkit näyttävät, että hetkellinen sitoutuminen on kasvussa. Unelmatilanteessa järjestöllä olisi valmius ottaa joku mukaan hetkellisesti, muutamiksi viikoiksi projektiin tai jopa muutamiksi tunneiksi vapaaehtoistehtävään tai talkoolaiseksi. Tavallaan tämä onkin kohtuullisen helppoa. Kuitenkin vanhat toimintamallit, totutut johtamisen tavat, järjestöjen hallinto, talousbyrokratia ja yhdistyslaki – kaikkiaan se, miten asioita on totuttu tekemään – tekevät yhtälöstä todella monimutkaisen. 

Hyvä uutinen: oppiminen on valmiiksi järjestöjen ytimessä

Tarvittavan oppimisen määrä on valtava, jotta järjestöt porskuttavat elinvoimaisina toimijoina vielä seuraavallekin vuosikymmenelle. Oppiminen on kuitenkin koodattu järjestöjen ytimeen. Järjestökentällä tiedon ja taidon merkitystä ei ole koskaan unohdettu. Aina on kurssitettu, koulutettu, tehty oppaita sekä pidetty opintopiirejä ja seminaareja. Järjestöt ovat rakentaneet monenlaisia koulutusorganisaatioita, sivistysliittoja ja jopa omia opistoja. Ennenkin on siis lähdetty tekemään ja uudistamaan. Kun tahtoa löytyy, se onnistuu tälläkin kertaa.

Petri Toikkanen

strategiavalmentaja ja toimitusjohtaja, Osana yhteistä ratkaisua Oy


Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Liity postituslistalle

Päätoimittaja
Anneliina Wevelsiep

Toimituskunta
Raisa Laukkanen
Mari Tapio

Toimitussihteeri
Riitta Liski