Siirry sisältöön
Verkkolehti
Anna Suorsa & Johanna Heikkilä
Julkaistu 18.11.2021

Draama demokratian välineenä

Draaman keinot mahdollistavat erilaisten ryhmien kuulemisen, ja sitä kannattaa hyödyntää kuntien päätöksenteossa.

Demokratia
Teatteriryhmä harjoittelee esitystä. Etualalla ohjaaja käsikirjoitus kädessään.

Jokainen meistä on kuullut huolestuneita kommentteja siitä, kuinka suomalainen yhteiskunta polarisoituu ja osa ihmisistä syrjäytyy. Kasvava määrä kansalaisia ei koe kuuluvansa Suomen eri instituutioihin, tai he eivät näe osuuttaan demokraattisessa päätöksenteossa. Tämä näkyy esimerkiksi kouluttamattomuutena, työttömyytenä tai alhaisena äänestysaktiivisuutena. Kyseessä on siis osallisuuden ongelma, mutta miten tähän ongelmaan voisi vaikuttaa?

Draaman ja teatterin mahdollisuuksia

Osallisuuden ongelman yhdeksi ratkaisuksi kehitimme idean draamallisesta kansalaisraadista, jossa teatteri ja draama toimisivat ihmisiä yhdistävänä tekijänä: mitä jos ihmiset voisivat kokoontua sellaisen esityksen äärelle, joka käsittelee juuri heidän kuntaansa ja juuri heidän tilannettaan? Mitä jos teatterin tekijät olisivat haastatelleet esitystä varten juuri heitä, paikkakuntalaisia?  Miten heidän osallisuuden kokemukseensa vaikuttaisi se, että he saavat äänensä kuuluviin sekä esitystä valmisteltaessa että tilaisuuden jälkeen, yhteisessä keskustelussa?

 Draamallinen esitys voisi auttaa hahmottamaan erilaisten ihmisten näkökulmia ja tilanteita.

Mitä jos sama koskisi myös alueen päättäjiä? Draamallinen esitys voisi auttaa hahmottamaan erilaisten ihmisten näkökulmia ja tilanteita, ja päättäjät voisivat viedä viestit ja näkemykset eteenpäin kunnan tai kaupungin valtuustoon. Jos prosessiin saataisiin mukaan myös nuoria, tilaisuus ja esitys voisivat herättää heissä kiinnostuksen yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Voisiko paikallisdemokratia olla tällaista, eli yhteisöllistä, keskustelevaa ja läpinäkyvää?

Hankkeesta käytäntöjä ja oppeja

Ideaa mukaileva Draamallinen kansalaisraati -hanke toteutettiin Kuhmossa vuoden 2020 aikana. Hanke oli osa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran Demokratiakokeilut 2020 -kattohanketta, ja sen toteuttivat kainuulaisen Vaara-kollektiivin jäsenet, teatteri-ilmaisun ohjaajat Panu Huotari ja Sami Sainio. Koronapandemian vuoksi hanke jouduttiin toteuttamaan etäyhteyksin.

Etätilaisuuksissa katsottiin draamallista sisältöä lyhytelokuvien muodossa, ja elokuvien aiheista keskusteltiin sekä etätilaisuudessa että lähetystä kommentoimalla. Lisäksi kuhmolaiset ja kajaanilaiset nuoret pääsivät pohtimaan Draamalautakunta-työpajoissa kriittistä medialukutaitoa osallistavien harjoitusten ja keskustelujen avulla.

Draamallisen kansalaisraadin toimintaa ja erityisesti esityskokemuksia käsiteltiin tammikuussa 2021 Kuhmon hyvinvointilautakunnassa. Näin hanke kytkeytyi suoraan kunnallisiin päätöksentekoelimiin ja prosessimainen tiedon luominen onnistui hyvin. Hyvinvointilautakunnassa keskusteltiin esityskokemuksista ja annettiin palautetta hankkeen toteuttajille sekä kehitettiin kokeilun pohjalta mahdollisia tulevia toimintatapoja. Hankkeen aikaansaannoksiksi voidaan lukea myös keskusteluyhteyden paraneminen erityisesti nuorten kanssa ja kuntapäättäjien sitouttaminen prosessiin, sillä esimerkiksi Kuhmon hyvinvointilautakunta, kaupunginjohtaja ja nuorisovaltuusto olivat hankkeessa mukana.

Vaikka yhteistyö tiettyjen kuntapäättäjien kanssa oli antoisaa, huomasimme, että heitä ei aina ole helppoa saada mukaan paikallisdemokratiaa edistäviin kokeiluihin, vaikka yhteistyö juuri heidän kanssaan on vastaavien hankkeiden onnistumisen kannalta välttämätöntä. Kunnilla on Suomessa lakisääteinen velvollisuus tarjota asukkailleen demokraattisen osallistumisen mahdollisuuksia, joten nämä hankkeet eivät ole lainkaan turhia.

Vuorovaikutuksen mahdollistaminen on avain hyvään paikallisdemokratiaan.

Niin ikään huomasimme, että draaman keinot ja draamallinen esitystapa mahdollistavat erilaisten ryhmien kuulemisen, mitä kannattaa hyödyntää kuntien päätöksentekoprosesseissa. Kuhmon Draamallisessa kansalaisraadissa esitystä varten haastateltiin muun muassa Kuhmon terveysaseman henkilökunnan jäseniä, kaupungin vuokra-asuntojen lähiötuvan työntekijöitä ja asukkaita, kuhmolaisia yrittäjiä sekä Kuhmon venäjänkielisiä asukkaita. Lisäksi kuultiin myös nuorisotyöntekijöitä, nuoria, nuorisovaltuuston jäseniä, vanhuspalvelutyöntekijöitä, työttömiä, lapsiperheiden vanhempia ja työllisyyspalveluiden työntekijöitä.

Vuorovaikutus kaiken ytimessä

Kaiken kaikkiaan hankkeessa tuli ilmi, että vuorovaikutuksen mahdollistaminen on avain hyvään paikallisdemokratiaan. Sekä draama että demokratia edellyttävät vuorovaikutusta ja kohtaamista. Draamamenetelmät mahdollistavat myös vahvemman tilanteisiin eläytymisen.

Draamallisesta kansalaisraadista on kehitteillä jatkohankkeita, jotta toimintamallia päästäisiin testaamaan alkuperäisen idean mukaisesti fyysisesti paikan päällä. Vuoden 2022 aikana on luvassa Kajaanin kirjaston kanssa tehtävä yhteistyö, joka tulee sisältämään demokratiakasvatusta draamallisin menetelmin.

Anna Suorsa

Anna Suorsa

tutkija, informaatiotutkimus, Oulun yliopisto

Johanna Heikkilä

Johanna Heikkilä

äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, Kajaanin lukio


Artikkeliin liittyvät asiasanat:

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Liity postituslistalle

Päätoimittaja
Anneliina Wevelsiep

Toimituskunta
Mari Tapio
Minna Lepistö

Toimitussihteeri
Riitta Liski