Avainsana: Demokratia

Iida Pyy 9/2022

Poliittisilla tunteilla on merkittävä vaikutus demokraattiseen kulttuuriin

Poliittisilla tunteilla, kuten vihalla, pelolla ja myötätunnolla, on suuri rooli demokraattisen elämäntavan rakentamisessa tai rapautumisessa. Niitä tulisi käsitellä kasvatuksessa, mutta miten?

Katariina Kulha 9/2022

Kansalaisraati tuo esiin harkitun kansalaismielipiteen

Puntaroivat kansalaiskeskustelut voivat tuoda uusia näkökulmia lainsäädännön ja politiikkaohjelmien valmisteluun, eikä niitä kannata unohtaa demokraattisessa päätöksenteossakaan.

Raisa Laukkanen 9/2022

Podcast: Nuorten vaikuttaminen

Kansalaiskorvan neljännessä jaksossa Raisa Laukkasen haastateltavana on 22-vuotias Venla Lankinen, joka vaikuttaa aktiivisesti sekä yliopisto-opiskelijana että Nuorisoseurojen kautta.

Joukko ihmisiä pitelee erivärisiä pahvisia puhekuplia.

9/2022

Tuore tutkimus osallistumismahdollisuuksista

Sitralta on juuri ilmestynyt tutkimus, jossa selvitettiin kansalaisten, kunta- ja hyvinvointialuetasolla toimivien luottamushenkilöiden sekä viranhaltijoiden näkemyksiä päätöksentekoon osallistumisesta ja demokratian tulevaisuuskuvista.

Ryhmä alakouluikäisiä lapsia istuu lattialla keskustelemassa.

Anniina Leiviskä 2/2022

Demokratiakasvatus ehkäisee polarisaatiota

Miten kasvatus ja koulutus voisivat valmistaa lapsia ja nuoria polarisaation haasteisiin ja millainen muutosvoima kasvatuksella on suhteessa demokraattiseen kulttuuriin?

Anneliina Wevelsiep 11/2021

Kuuluuko kansalaistottelemattomuus demokratiaan?

Kansalaistottelemattomuus on noussut lööppeihin. Pyysimme kahden kansalaistottelemattoman sekä tutkijan näkökulmat teemaan.

Teatteriryhmä harjoittelee esitystä. Etualalla ohjaaja käsikirjoitus kädessään.

Anna Suorsa & Johanna Heikkilä 11/2021

Draama demokratian välineenä

Draaman keinot mahdollistavat erilaisten ryhmien kuulemisen, ja sitä kannattaa hyödyntää kuntien päätöksenteossa.

Joukko nuoria ja aikuisia keskustelee pöydän ääressä.

Minna Lepistö 11/2021

Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat päättävät julkisen rahan käytöstä

Mistä voi olla kyse, kun 20 vuotta paikkakunnalla asunut tuntee olevansa "enemmän kotkalainen kuin aiemmin" tai, kun asukaskyselyssä vastaajat kokevat tulleensa kuulluiksi ja heidän halunsa vaikuttaa kotikuntansa Lahden asioihin on lisääntynyt?