Kevytaktivismi: notkea ja yksilöllinen tapa vaikuttaa
Kevytaktivismi ei kiinnity vakiintuneisiin rakenteisiin vaan luo verkostoja.
Kansalaisaktiivisuus ei ole kadonnut mihinkään, se on vain muuttamassa muotoaan. Kun suomalaista kansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet läheinen kytkentä valtioon, yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkkisuus, uudenlaisen aktivismin keskiössä ovat yksittäiset tapahtumat, hetkelliset verkostot ja yksilö.
Kevytaktivismi – ei niinkään kevyttä
Kevytaktivismissa kyse ei ole aktivismin tai aktiivisten ihmisten toiminnan vähättelystä tai toiminnan keveydestä – vaikka kieltämättä sellainen mielikuva itse käsitteestä voi syntyä. Olennaista on, että kevytaktivismissa toiminta ei kiinnity tai sitoudu vakiintuneisiin rakenteisiin vaan pikemminkin arjen valintoihin.
Kevytaktivismi ei tarvitse järjestöjä tai johtajia.
Kevytaktivisti vaikuttaa kaupassa, bussissa, lounaalla ja lahjoittaessaan rahaa muille. Kevytaktivisti osallistuu yksittäisiin tempauksiin sekä jakaa näkemyksiä sosiaalisessa mediassa. Järjestöosallistumisen näkökulmasta hän poimii rusinat pullasta. Toisaalta hän tekee vaikuttamisen helpoksi ja mielekkääksi.
Kevytaktivismi ei tarvitse järjestöjä tai johtajia. Toiminta ei ole niinkään riippuvaista järjestöjen resursseista kuin yksilöiden kyvystä toimia ja tuoda julkisuuteen uusia kysymyksiä. Tämä luo kokonaan uusia mahdollisuuksia.
Kuka nyt onkaan isoveli?
Kevytaktivismille on tyypillistä, että yhteiskunnallisuudesta siirrytään henkilökohtaisuuteen, asiantuntijuudesta performatiivisuuteen, vakavuudesta karnevalismiin, pitkäjänteisyydestä projektimaisuuteen ja alueellisuudesta verkkoon.
Kevytaktivismi luo rakenteiden sijaan verkostoja ja painottaa hallinnon sijaan autonomisuutta. Notkeassa ja kevyessä yhteiskunnassa osallisuuden tilalle halutaan vaikuttavuutta.
Huomioyhteiskunnassa, joka ponnistaa verkosta, mikä tahansa voi politisoitua, milloin tahansa, kenen toimesta tahansa. Orwelilainen isoveli ja Foucault’lainen panoptikon kääntyvät päälaelleen: yksilö valvoo toisia yksilöitä ja yhteiskuntaa.
Kevytaktivismi kiinnittyy tähän hetkeen ja yksilöön
Keveydellä taas viitataan sitoutumisen lisäksi siihen, että uusi aktivismi ei aina edes esitä yhteiskunnallisia vaatimuksia tai poliittisia ohjelmia. Välillä se on pelkkää nokkelaa nokittelua Twitterissä tai muissa sosiaalisen median kanavissa. Yhteisen moraaliprotestin sijaan ”minä” vaikutan. Uusi aktivismi on siis byrokraattisesti kevyttä. Ihmiset saattavat tukea mieluummin vakiintuneita järjestöjä taloudellisesti kuin osallistua itse toimintaan.
Aktivismi on kevyttä, koska sen mielenmaisema ja vaikuttamishorisontti kiinnittyvät juuri tähän hetkeen sekä usein yhteiskunnallisten rakenteiden sijaan yksilöön.
Tilanne on kuitenkin viimeisen vuosikymmenen aikana ehkä muuttunut. Esimerkiksi nuorten ilmastoliike on tuonut aktiiviseen kansalaistoimintaan uudenlaista sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä sekä huomion kiinnittämistä poliittisiin päättäjiin ja yrityksiin. Vaikka toiminta on epämuodollista ja verkostomaista eli siinä mielessä kevyttä, on sen katse aiempaa pidemmällä tulevaisuudessa.
Lue lisää: