Siirry sisältöön
Tietopankki
Leo Stranius

Eläinoikeusliike oli uuden vaikuttamisen edelläkävijä

1990-luvulla eläinoikeusliike siirsi kansalaistoiminnan uuteen aikaan. Suora toiminta herätti närkästystä, mutta sillä saatiin nopeasti huomiota eläinten tilanteeseen.

Eläinoikeusliike toi suomalaiselle kansalaistoimintakentälle 1990-luvun puolenvälin jälkeen elementtejä, joista erityisesti yksityisen omaisuuden vahingoittaminen sai julkisuutta. Vaikka julkisuutta ja tietoverkkoja käytettiin tehokkaasti hyväksi, osa toiminnasta tapahtui maanalaisesti, aktivistien henkilöllisyyttä paljastamatta. 

Myös sosiaaliset verkostot olivat korostuneessa roolissa virallisten yhdistysten sijaan. Näin eläinoikeusliike asetti haasteen perinteiselle kollektiiviselle ja avoimelle järjestötoiminnalle.

Eläinoikeusliikkeen piiristä on edelleen noussut uusia toimintamuotoja. Seuraavassa tarkastelen lyhyesti vuosina 2007–2008 toteutettua Tehotuotanto.net-tiedotuskampanjaa.

Tehotuotannon toinen kuva

Vuoden 2007 aikana muutama eläinoikeusaktivisti kuvasi eläinten oloja yhteensä 101 suomalaisella eläintilalla. Osa kuvatuista videoista julkaistiin YLE:n A-Studiossa 12.12.2007. Samaan aikaan avattiin verkkosivu www.tehotuotanto.net, josta löytyivät kuvamateriaalit ja tarkemmat tiedot kaikilta kuvatuilta eläintiloilta. 

Eläintuotannosta haluttiin näyttää toisenlaista kuvaa.

Aktivistien tavoitteena oli nostaa eläinten oloa koskevat kysymykset julkisuuteen ja muuttaa kuvaa suomalaisesta eläintuotannosta. Usein ajatellaan, että mainoksissa olevat onnelliset possut ja niityillä hymyilevät kanat ovat suomalaisen eläintuotannon arkipäivää. Nyt eläintuotannosta haluttiin näyttää toisenlaista kuvaa, sopivasti juuri joulun alla. 

Ihmiset olivatkin syvästi järkyttyneitä suomalaisten eläintilojen olosuhteista. Julkisuuden kannalta tilanteen teki kiinnostavaksi myös se, että yksi kuvattu eläintila oli maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan sukutila.

Aktivismi hyväksytään paremmin kuin ennen

Projekti herätti voimakasta keskustelua julkisuudessa. Aiheesta keskusteltiin niin hallituksessa kuin lukemattomissa televisio-ohjelmissa, sanomalehtien palstoilla ja verkkosivuilla. Oikeutta Eläimille -verkosto, jonka kautta kuvamateriaalit levitettiin julkisuuteen ja jonka toimijat edustivat eläinoikeusaktivisteja julkisuudessa, luovutti tiedot kuvatuista eläintuotantotiloista Elintarviketurvallisuusvirastolle (Evira). Näin kuvat ja eläintilat pystyttiin yhdistämään ja selvittämään epäilyt mahdollisista eläinsuojelurikkomuksista. 

Vaikka eläintilojen tarkastuksissa ei havaittu suurempia poikkeamia suhteessa lainsäädäntöön, voidaan eläinoikeusaktivistien tempausta pitää erittäin onnistuneena. Aktivistit saivat asiansa hyvin julkisuuteen. 

Aktivistit saivat asiansa hyvin julkisuuteen.

Esimerkiksi vielä 1990-luvun puolen välin jälkeisissä turkistarhaiskuissa julkisuudessa keskusteltiin lähinnä toimintakeinoista sekä leimattiin aktivistit yön pimeydessä toimiviksi kettutytöiksi ja terroristeiksi. Tällä kertaa ihmisten yleinen suhtautuminen aktivisteihin oli huomattavasti myönteisempää. Keskustelu pysyi pitkälti eläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä ihmisten ollessa aidosti järkyttyneitä eläinten olosuhteista. Facebookissa kampanjaa varten perustettu ryhmä keräsi lähes 3 000 jäsentä.

Onnistunut kampanja, mutta vähäiset tulokset

Kiinnostavaksi Tehotuotanto.net-kampanjan tekee se, että siinä muutaman aktivistin vahvalla sitoutumisella saatiin aikaiseksi suhteellisen suuri kohu. Keskeistä roolia näyttelivät verkkosivut sekä Oikeutta Eläimille -verkoston toimijat, jotka tulivat julkisuuteen keskustelemaan aiheesta omilla kasvoillaan. Kampanjassa hyödynnettiin sulavasti niin julkisuutta kuin sosiaalisen median tuomia mahdollisuuksiakin.

Kampanjaa voidaankin pitää hyvänä esimerkkinä epämuodollisesta kansalaisvaikuttamisesta, joka ei ole riippuvaista suoraan järjestöjen resursseista. Riittää, että mukana on muutama asiaan sitoutunut aktivisti ja käytössä on hyvät verkostot, joiden kautta asia saadaan esille julkisuudessa. 

Suuresta huomiostaan huolimatta kampanjan epäonnistumisena voidaan pitää sitä, että sen myötä ainakaan suoranaisia parannuksia eläinsuojelulakiin tai eläinten olosuhteisiin ei saatu aikaiseksi. 

Sisältö pohjautuu Leo Straniuksen tekstiin ”Eläinoikeusliikkeen uudet toimintamuodot” joka on julkaistu aiemmin tällä sivustolla.

Lue lisää: