Vapaaehtoistoiminnan merkitys Suomessa – enemmän kuin auttamista

Viime aikoina on noussut huoli siitä, miten järjestöihin kohdistetut leikkaukset sekä vapaaehtoistoiminnan rahoituksen väheneminen voivat vaikuttaa järjestöjen toimintakykyyn ja -laatuun. Toimintaa ei pitäisi kyseenalaistaa juuri nyt, kun tarvittaisiin toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

Monimuotoinen vapaaehtoistoiminta vastavoimana eriarvoisuudelle

Vapaaehtoistoiminta on merkittävä osallistumisen ja osallisuuden muoto, joka tuo ihmiset yhteen taustoista riippumatta. Se vahvistaa luottamusta ja yhteisöllisyyttä sekä tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun yhteiskunnan sisäiset jakolinjat uhkaavat syventyä.

Vapaaehtoistoiminta tuo ihmiset yhteen taustoista riippumatta.

Yhä useampi voi löytää itselleen sopivan tavan osallistua moninaistuneesta vapaaehtoistoiminnasta. Oman elämäntilanteensa, voimavarojensa ja kiinnostuksensa mukaan voi valita projektiluontoisen tehtävän, osallistua pop up -vapaaehtoiskeikalle tai sitoutua toimintaan pidemmäksi aikaa.

Digitaalisten ratkaisujen myötä myös ne, jotka eivät syystä tai toisesta voi osallistua paikan päällä, voivat tuntea kuuluvansa yhteisöön ja antaa panoksensa yhteiseen hyvään. Erityisesti nuorille on tärkeää, että vapaaehtoistoiminta tarjoaa mahdollisuuksia osallistua omilla ehdoillaan ja vaikuttaa itselleen merkityksellisiin asioihin.

Hyvinvoinnin ja kulttuurin rakentaja

Parhaimmillaan vapaaehtoistoiminta tukee vapaaehtoisten henkistä hyvinvointia ja vahvistaa elämänlaatua. Toiminta tarjoaa keinoja olla aktiivinen yhteiskunnan jäsen ja antaa mahdollisuuden merkitykselliseen tekemiseen, tuoden iloa ja voimavaroja omaan arkeen.

Yhteiskunnan resurssien vähentyessä vapaaehtoistoiminnan rooli korostuu.

Yhteiskunnan resurssien vähentyessä vapaaehtoistoiminnan rooli korostuu. Vapaaehtoisjärjestöt tukevat kansanterveyttä ja vähentävät yhteiskunnan hoivakuormaa. Vapaaehtoistoimintojen, kuten nuoriso- ja senioritoiminnan, avulla voidaan myös vähentää syrjäytymistä ja vahvistaa ihmisten omaa toimijuutta. Monia kulttuuritapahtumia ei olisi ilman vapaaehtoisia. On kuitenkin olennaista, että vapaaehtoistoimijat saavat myös itse tarvitsemansa tuen, jotta he jaksavat jatkaa tehtävissään​.

Järjestöt vapaaehtoistoiminnan tukirankana 

Vaikka yksilöt ovat vapaaehtoistoiminnan sydän, järjestöt ovat sen selkäranka. Ne tarjoavat toiminnalle rakenteet ja puitteet. Järjestöt varmistavat, että vapaaehtoisilla on selkeät roolit, koulutusta ja ohjausta. Tämä tukee paitsi toimintaa myös vapaaehtoisten jaksamista. Vapaaehtoiset tarvitsevat ohjausta, palautetta ja tukea, jota yksin toimiminen ei voi tarjota. 

Järjestöt toimivat tärkeänä linkkinä eri sidosryhmien, kuten viranomaisten ja yritysten, suuntaan. Ne tuovat vapaaehtoistoimintaa osaksi yhteiskunnan rakenteita ja mahdollistavat yhteistyön, joka lisää toiminnan vaikuttavuutta. Ilman järjestöjä monia vapaaehtoisuuden muotoja ja resursseja ei voitaisi koordinoida tehokkaasti ja laajasti. 

Kestävä tulevaisuus tarvitsee vahvan vapaaehtoiskentän 

Tulevaisuudessa vapaaehtoistoiminnan merkitys vain kasvaa. Vapaaehtoistoiminta voi olla keskeinen voima suomalaisen yhteiskunnan kestävyysmurroksessa, ja sen rooli hyvinvoinnin ylläpitäjänä ja demokratian tukijana on kriittinen. Kun järjestöt vahvistavat muutosluottamusta ja kutsuvat yhä moninaisempia ihmisryhmiä mukaan toimintaan, voi vapaaehtoistyöstä kehittyä entistä kestävämpi voimavara. 

Vaikka yksilöt ovat vapaaehtoistoiminnan sydän, järjestöt ovat sen selkäranka.

Tämän saavuttamiseksi on välttämätöntä rakentaa yhteistyötä järjestöjen, julkisen sektorin ja yritysten välillä sekä tunnistaa digitalisaation ja uudenlaisten osallistumismallien tuomat mahdollisuudet. Vapaaehtoistyön kenttä voi parhaimmillaan vastata yhteiskunnan kriiseihin ja lisätä ihmisten keskinäistä luottamusta – ja samalla toimia ratkaisujen tuottajana kohti tulevaisuuskestävää yhteiskuntaa.