Siirry sisältöön
Verkkolehti
Kukka-Maaria Vuorikoski
Julkaistu 24.09.2020

Taideaktivismin keinoin kohti parempaa maailmaa

Aktivismitaide ottaa kantaa yhteiskunnallisiin, yhteisöllisiin ja poliittisiin epäkohtiin. Toimiakseen demokratia tarvitsee valistuneita kansalaisia, ja meidän tulisi päivittäin tunnistaa yhteiskuntamme kipupisteet ja tehdä niitä näkyväksi, toteaa Jari Tamminen kirjassaan Häiriköt – kulttuurihäirinnän aakkoset. Aktivismitaide on yksi keino tehdä näkyväksi itsestään selviksi ja muuttumattomaksi luultuja yhteiskunnallisia toimintamalleja.

Vaikuttaminen
Runo koristaa sähkökaappia kadun varressa.
Runoilija Eino Santasen ja Attackin yhteistyön runoteoksia oli esillä pääkaupunkiseudun sähkökaapeissa. / Kuva: Kukka-Maaria Vuorikoski

Ilmastokanava-hankkeessa järjestöt ja taiteilijat yhteistyössä

Taideaktivismista väitöskirjaa tekevä Sonja Salomäki halusi tuoda ilmastonmuutosteemojen parissa työskenteleviä järjestöjä ja taiteilijoita yhteen. Ideana oli toimia aktivismitaiteen keinoin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jatkumo ry lähti kehittämään ja tuottamaan Salomäen ideaa. Syntyi Ilmastokanava-hanke.

Mukana hankkeessa järjestöpuolelta olivat; Suomen Latu, WWF, Hiilivapaa Suomi, Animalia, Attac, Dodo ry, Ilmastovanhemmat ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Hankkeeseen valitut taiteilijat kohtasivat järjestöjen ilmastonmuutosasiantuntijoita ja kehittivät Salomäen ohjaamana aktivismitaidetta. Järjestöjen tieto ilmastoasioista yhdistyi taiteilijoiden luovan prosessin kautta teoksiksi, joita nähtiin julkitiloissa pääkaupunkiseudulla vuonna 2018. Taidetta oli esillä runoudesta sarjakuvaan.

Vaikka taiteen vaikutuksia on tutkitusti hankala todentaa, Salomäki uskoo, että taideteokset ja niiden viesti voivat jäädä mieleen ja vaikuttaa.

Vaikka taiteen vaikutuksia on tutkitusti hankala todentaa, Salomäki uskoo, että taideteokset ja niiden viesti voivat jäädä mieleen ja vaikuttaa. Tekeillä oleva väitöskirja vastaa siihen, miten taide on teoksen näkemisen jälkeen vaikuttanut ihmisiin; millaisia tunteita ja ajatuksia tai jopa ajattelun muutoksia se on tuottanut.

Hanketoimijat saivat uusia luovia toimintamalleja järjestövaikuttamisen kehittämiseen. Hankkeesta opittiin, että yhteistyöprojekteja on toimivinta tehdä sellaisten taiteilijoiden kanssa, joille yhteistyö nivoutuu osaksi omaa taiteilijuutta eikä ole pelkästään ns. tilaustyö ulkopuoliselle taholle. Kävi myös ilmi, että osalle järjestöistä taiteellinen luova prosessi ja kokeilevuus oli uutta.

Salomäen mielestä parasta hankkeessa oli kuitenkin juuri monialainen yhdessä toimiminen.
– Tuntui, että ihmiset välittävät ja haluavat puhua myös vaikeista asioista, kun sille tehdään tilaa ja aikaa. Esille nousi huoli, välittäminen ja halu tehdä jotain. Mietittiin yhdessä taidetta ja tapoja ratkaista ilmastonmuutos.

Kuka tahansa voi olla taideaktivisti

Taideaktivisti voi olla kuka tahansa, joka haluaa luovuuden ja taiteen keinoin kommentoida yhteiskunnallisia epäkohtia. Esimerkiksi käsityöaktivismin keinoin käsistään näppärä voi ottaa kantaa elinympäristön viihtyvyyteen ja esteettisyyteen koristelemalla harmaita kaupunkiaitoja värikkäillä langoilla ja neuloksilla.  

Koulutettu ja kokenut ammattitaiteilija kuitenkin tuntee paremmin taiteen muotokielen mahdollisuudet. Salomäen mielestä hyvä aktivismitaide on sellaista, joka aktivoi ajattelemaan, muuttaa ajattelua ja mahdollisesti myös toimintaa. Sen pitäisi toimia niin kuin sen tekijä on tarkoittanut ja olla sen lisäksi esteettisesti tasokasta. Hyvä aktivismitaide on toiveikasta ja ratkaisukeskeistä.

Hyvä aktivismitaide on toiveikasta ja ratkaisukeskeistä.

Aktivismitaiteilijoita voisi tulevaisuudessa integroida enemmän kansalaistoimintaan kehittämään vaikuttamistyötä. Taide tarjoaa uudenlaisia tapoja ymmärtää yhteiskunnallisia aiheita. Parhaimmillaan aktivismitaiteen teko on mielekäs yhteisöllinen oppimisprosessi.  

Aktivismitaiteen tekoa ja esittämistä voi harjoittaa kuten mitä tahansa muutakin taitoa. Ilmastokanava-hankkeessa toteutettiin mm. nuoria osallistava piirustuskilpailu sekä lavarunouskilpailu. Lisäksi hankkeessa tuotettiin taidepohjaista oppimateriaalia, jonka avulla voi perehtyä ilmastonmuutosteemoihin ja kehittää aktivismitaidetaitoja. Toivottavasti tulevaisuudessa näemme järjestökentällä enemmän taidepohjaista viestintää pamflettien, raporttien ja PowerPointien sijaan.  

Kukka-Maaria Vuorikoski

Koulutussuunnittelija, Kansalaisfoorumi


Artikkeliin liittyvät asiasanat:

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Liity postituslistalle

Päätoimittaja
Anneliina Wevelsiep

Toimituskunta
Mari Tapio
Kukka-Maaria Vuorikoski

Toimitussihteeri
Riitta Liski