Siirry sisältöön
Verkkolehti
Ella Tanskanen
Julkaistu 22.10.2019

Stadi paremmaksi yhdessä

Keväällä 2018 Helsinki palkkasi seitsemän stadiluotsia edistämään kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia kaupunginosissa.

Vaikuttaminen
Joukko kaupunkilaisia ideoimassa kaupungin kehittämistä.

Stadiluotsien tehtävänä on auttaa kaupunkilaisia kehittämään omaa kaupunkiaan ja löytämään oikeat kanavat kaupungilta asioiden eteenpäin viemiseksi. Lisäksi luotsit viestivät kaupungin suunnalta asioista, joihin alueilla voi vaikuttaa.

Stadiluotsit ja muut kaupungin vuorovaikutustyötä tekevät toimivat siis eräänlaisina sillanrakentajina kaupunkilaisten ja kaupungin välillä. Tavoitteena on, että kaupunkilaiset pääsevät käyttämään vahvuuksiaan ja osaamistaan parantaakseen yhteistä kaupunkia. Toinen, vähintään yhtä tärkeä tavoite on, että osallistujien joukko laajenee, ja että entistä useammalla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa kaupungissa elää.

Päätösvaltaa kaupunkilaisille

Yksi tapa kanavoida kaupunkilaisten ideoita ja osaamista kaupungin kehittämiseen on osallistuva budjetointi, joka aloitettiin Helsingissä viime syksynä. Helsingin osallistuvassa budjetoinnissa eli OmaStadissa on varattu 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Viime syksyn ja talven aikana kaupunkilaiset tekivät lähes 1300 ehdotusta siitä, mihin tämä raha pitäisi käyttää.

Helsingin osallistuvassa budjetoinnissa eli OmaStadissa on varattu 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen.

Ehdotuksia sai jättää kuka tahansa OmaStadi-verkkosivulla. Lisäksi eri puolilla kaupunkia järjestettiin avoimia ideointi-iltoja, joissa ajatuksia pääsi pallottelemaan yhdessä muiden kanssa. Yhteisen ideoinnin tueksi kehitettiin OmaStadi-korttipeli, joka johdatteli tekemään osallistuvan budjetoinnin reunaehtoihin sopivia ehdotuksia.

Tällaisiin tilaisuuksiin osallistuminen ei tietenkään ole kaikille helppoa tai edes mahdollista. Siksi stadiluotsit ovat kiertäneet alueillaan lukuisissa erilaisissa yhteisöissä juttelemassa OmaStadista ja muista vaikuttamisen tavoista. Osallistuvaan budjetointiin liittyviä ideointihetkiä järjestettiin mm. palvelutaloissa, kehitysvammaisten ryhmissä, nuorisotaloilla, leikkipuistoissa, vanhempainilloissa ja asukastaloilla. Yksi yhteistyökumppaneista, Nicehearts ry:n Naapuriäidit-hanke, järjesti 30 työpajaa eri kielillä ympäri Helsinkiä. 

Perustarpeita ja yllättäviä innovaatioita

Osallistuvaan budjetointiin saadut ehdotukset arvioitiin kaupungin toimialoilla ja suurin osa niistä eteni suunnitelmavaiheeseen. Kevään 2019 aikana ehdotuksista muotoiltiin suunnitelmia kahdeksassa alueellisessa työpajassa. Työpajoihin osallistui yhteensä noin 600 kaupunkilaista ja parisataa kaupungin työntekijää eri toimialoilta. Yhteisten pöytien äärellä pohdittiin, miten kaupunkilaisten ideat voitaisiin parhaiten toteuttaa käytännössä.

Moni suunnitelma sisältää sujuvan arjen mahdollistavia perusasioita – esimerkiksi lisää penkkejä, harrastustiloja ja leikkipaikkoja. Toisaalta kaupunkilaiset ideoivat paljon myös aivan uutta: ilmaisia kulttuurikyytejä ikäihmisille, kansainvälistä kirjastoa, pullotelineitä roskiksiin, lainattavia tavarafillareita, digitaalista näyttämöä ja yksinäisten vertaistukiryhmiä. 

Monen suunnitelman lähtökohtana on järkevä resurssien käyttö.

Monen suunnitelman lähtökohtana on järkevä resurssien käyttö. Kaupunkilaiset ovat muun muassa ideoineet olemassa olevien tilojen uudenlaisia käyttötapoja, leikkipaikkoja liikuntahalleihin, kaupunkitapahtumien varustelainaamopalvelua ja uusia opasteita asukkaiden rakastamiin luontokohteisiin.

Suomen suurin sähköinen äänestys

OmaStadissa ovat äänioikeutettuja kaikki tänä vuonna 12 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat helsinkiläiset. Jokainen saa äänestää sekä koko kaupunkia koskevista suunnitelmista, että yhden alueen suunnitelmista.

Äänestys tapahtuu 1.–31.10.2019 osoitteessa omastadi.hel.fi. Helsingin osallistuvan budjetoinnin äänestys on suurin koskaan Suomessa järjestetty julkishallinnon järjestämä täysin sähköinen äänestys.

Verkkosivuille tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai koululaisten Wilma-tunnuksilla. Lisäksi äänestää voi henkilöllisyystodistusta näyttämällä tietyissä kaupungin palvelupisteissä, kuten kirjastoissa ja asukastaloissa. Kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet suunnitelmat.

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria

Osallistuvan budjetoinnin ydin on yhdessä tekemisessä. Päätösvalta on kaupunkilaisilla, mutta toimivien suunnitelmien tekeminen vaatii yhteistä puntarointia, jatkuvaa vuorovaikutusta ja keskustelua, johon osallistuu asukkaiden lisäksi asiantuntijoita kaikilta kaupungin toimialoilta. 

Ensimmäinen osallistuvan budjetoinnin kierros on osoittanut, että keskustelua pitää käydä jatkossa vieläkin enemmän. Sillä vaikka vuorovaikutus on välillä mutkikasta ja aikaa vievää, se voi myös synnyttää jotain aivan uutta ja parhaimmillaan vahvistaa kaupunkilaisten ja kaupungin välistä ymmärrystä ja luottamusta.

Ella Tanskanen

Ella Tanskanen

stadiluotsi, Helsingin kaupunki


Artikkeliin liittyvät asiasanat:

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Liity postituslistalle

Päätoimittaja
Anneliina Wevelsiep

Toimituskunta
Mari Tapio
Kukka-Maaria Vuorikoski

Toimitussihteeri
Riitta Liski