Ruohonjuuritasolla kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa

Ulkomaalaiset osaajat tulevat Suomeen yleensä suoraan yrityksen palvelukseen. Tästä syystä he turvautuvat pääasiallisesti luonnollisiin kotoutumisen keinoihin, kuten itseorganisoituviin yhteisöihin ja ruohonjuuritason yhdistyksiin, sen sijaan, että osallistuisivat valtion järjestämään kotoutumiskoulutukseen. Osaan näistä yhteisöistä leikkaukset vaikuttavat suoraan.

Oikeusministeriön raportti vuodelta 2022 suosittelee maahanmuuttaneiden järjestötoiminnan vahvistamista, ja muiden yhdenvertaisten ruohonjuuritasoisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä. Raportissa huomautetaan, että vaikuttamismahdollisuuksia on vahvistettava myös vaalien välisenä aikana.

Ruben, Viorica, ja Anna löysivät paikkansa ruohonjuuritason yhteisöistä

Rubenille yhteisö, jossa jakaa osaamistaan ja rakkauttaan musiikkiin löytyi kuorosta, joka laulaa latinalaisamerikkalaista musiikkia.

– On mennyt yhdeksän vuotta siitä, kun löysin Coro Latinoamericanon. Koen olevani hyvin perillä maani musiikista, ja koen, että tämä tieto muodostaa osan kuoron identiteetistä. Harjoitukset ja esitykset ovat tapa, jolla voimme jättää jäljen tänne Suomeen. Me tulemme osaksi tätä kulttuuria jakamalla kokemuksiamme ja tunteitamme laulun kautta. Se on kieli, joka yhdistää meidän toisiimme ja yhteiskuntaan.

Viorica löysi yhteisönsä englanninkielisessä teatteriryhmästä Arbiksella.

– Liityin siksi, että halusin parantaa esiintymistaitojani ja kehon- ja äänenhallintaani sekä läsnäoloani. Ryhmässä koin olevani vapaa. Siellä oli nuoria ja ikääntyneitä, eri taustoista tulevia sekä monia kansalaisuuksia edustettuna, joten kukaan ei ollut ”oikeanlainen” tai ”vääränlainen” ihminen. Ryhmässä oli myös joitain suomalaisia, ja koimme yhteyttä erilaisista taustoista huolimatta. Yhteisö tarjosi hauskanpitoa, kannustusta ja hyväksyntää. Tämä vuorostaan johti osallisuuden ja turvallisuudentunteen lisääntymiseen. Pitämällä hauskaa meistä tuli läheisiä, ja saimme aikaiseksi sen, mitä halusimme. Se oli meille kaikille vaikuttava kokemus.

Ihmiset tarvitsevat yhteisön, johon kokevat kuuluvansa.

Anna löysi paikan, jossa vaikuttaa Mieli Ilman Rajoja -yhdistyksen hallituksesta, jossa hän edistää kieli- ja kulttuurivähemmistöjen tietoisuutta mielenterveydestä.

– Yhdistyksen perustaminen yhdessä asiaan intohimoisesti suhtautuvien ihmisten kanssa sai minut uskomaan, että voisin vaikuttaa yhteiskunnan avoimuuteen ja joustavuuteen esimerkiksi kotoutumisessa sekä kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisessä mielenterveystyössä. Tässä yhteisössä olen löytänyt uusia näkökulmia mielen hyvinvointiin. Olen myös oppinut paljon siitä, mitä mielenterveyden alalla tapahtuu Suomessa. Parantunut järjestelmän ja aktiivisten toimijoiden tuntemukseni avaa uusia mahdollisuuksia luoda työkaluja ja strategioita niiden yhteisöjen tavoittamiseen, jotka useasti jäävät syrjään.

Leikkaukset kaventavat osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia

Yhteisöllisyyttä löytyy Suomesta epävirallisten sekä virallisten yhteisöjen aktiivisesta verkostosta. Näihin yhteisöihin voi osallistua matalalla kynnyksellä, ja niissä pääsee jakamaan ja edistämään niitä asioita, jotka koetaan itselle tärkeiksi. Tätä kautta moni maahan muuttanut ihminen löytää yhteisön, jossa heillä on merkitystä. Yhteisö, johon tuntee kuuluvansa, on myös yhteisö, jossa voi vaikuttaa.

Leikkaukset aikuisopetukseen kaventavat näitä mahdollisuuksia. Aikuisoppilaitokset tukevat tätä toimintaa kahdella tavalla: 1) Ne tukevat pienten yhdistysten, kuten Rubenin kuoron ja Mieli Ilman Rajoja ry:n, opintotoimintaa. 2) Ne rakentavat yhteisöjä edullisten kurssien, kuten Viorican teatteriryhmän, avulla.

Nykyhallitus väittää, että se haluaa houkutella osaajia Suomeen. Viesti heille on kuitenkin nyt se, että silloin kun he eivät osallistu talouden pyörittämiseen, heillä ei ole merkitystä. Onko asia todella niin, että Suomi haluaisi osaajien tekevän ainoastaan töitä? Ihmiset tarvitsevat yhteisön, johon kokevat kuuluvansa. He löytävät sen myös muualta – miksi he jäisivät tänne?