Nuorisoseuroissa vaikuttamista opetellaan yhdessä

Osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus; kolme nuorisoseurajärjestön arvoa, joiden tulisi ohjata toimintaa ylhäältä ja toisaalta juurtua käytäntöön. Arvojen tulisi olla näkyvissä kaikessa toiminnassa. Arvoina yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus ovat selkeitä, mutta osallisuus vaatii ehkä eniten työtä. Kuinka varmistamme sen, että toiminta on oikeasti osallistavaa emmekä huku näennäisosallisuuden harhaan?

Osallisuus voidaan nähdä usealla eri tavalla. Toisaalta osallisuus on yksilön kiinnittymistä yhteisöönsä ja siihen liittyy vahvasti kokemuksellisuus (Anttiroiko 2003). Toisaalta osallisuuteen kuuluu mahdollisuus muuttaa yhteisöään, jossa toimii (Kiilakoski 2012). Lasten ja nuorten tulee siis oikeasti tuntea, että he ovat osa nuorisoseurajärjestöä, mutta toisaalta myös kokea voivansa muuttaa sitä.

Nuorisokiintiöt hallinnossa eivät yksin riitä 

Nuorisoseuroissa virallisesta päätöksenteosta vastaa liiton hallitus, joka johtaa järjestön toimintaa sekä kaksi kertaa vuodessa kokoontuva liiton valtuusto, joka esimerkiksi vahvistaa järjestön tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman. Näissä elimissä nuorten vähimmäismääräksi on säännöissä määritelty 2/3. Järjestön ylimpään päättävään elimeen, nuorisoseurakokoukseen, voi jokainen seura lähettää ainakin kaksi edustajaa. Tällöin jokaisella on vähintään yksi tuttu paikalla.

Pelkkä paikka hallituksessa tai valtuustossa ei aina riitä, vaan sen rinnalla täytyy olla taitoa ja tietoa toimia näissä.

Nuorisoseuroissa otettiin vuonna 2016 käyttöön osallisuusportaat kuvaamaan osallisuuden todellista tasoa. Osallisuusportaat tarjoavat hyvän työkalun tarkastella osallisuuden tasoa. Portaiden yli porras huomioi myös nuorten valmiudet osallistua päätöksentekoon. Pelkkä paikka hallituksessa tai valtuustossa ei aina riitä, vaan sen rinnalla täytyy olla taitoa ja tietoa toimia näissä.

Tietoja ja taitoja nuorille tarjotaan nuorten vaikuttajaryhmässä, jossa tutustutaan päätöksentekoon ja muihin nuorisoseuralaisiin. Toukokuussa aloittavaan uuteen ryhmään kootaan joka alueelta kaksi edustajaa. Vaikuttajaryhmän tavoitteena on sparrata nuoria kohti vaikuttajana toimimista järjestön eri tasoilla, tarjota eväitä luottamushenkilönä toimimiseen ja tuloksekkaaseen vaikuttamiseen. Päätöksenteosta tehdään ymmärrettävämpää ja näin mahdollistetaan nuorten lähteminen mukaan.

Osallistua ja vaikuttaa voi myös muulla tavoin

Osallisuuteen kuuluu myös oikeus olla osallistumatta. Virallinen päätöksenteko ei kaikkia kiinnosta, vaikka toiminta itsessään kiinnostaa. Tärkeä on myös tarjota paikkoja osallistua virallisen päätöksenteon ulkopuolella. Vuosittain eri puolilla Suomea kokoontuvat aluefoorumit vievät toimintaa eteenpäin. Lisäksi eri harrastusaloilla on toiminnan kehittämiseen keskittyviä tapaamisia, esimerkiksi Kansantanssin kääntöpiiri. Ryhmätöissä, keskusteluissa ja muissa menetelmällisissä tuokioissa pääsee vaikuttamaan yhdessä muiden kanssa.

Nuorisoseuroissa osallisuus on oikea ja todellinen osa järjestön toimintaa, ja sitä pyritään monin eri keinoin kehittämään. Aito osallisuus vaatii paljon työtä, mutta myös paljon halua sen mahdollistamiseen.