Siirry sisältöön
Verkkolehti
Pasi Mäenpää ja Maija Faenle
Julkaistu 22.04.2021

Nousussa nyt: neljäs sektori

Neljäs sektori auttaa hädässä, parantaa palveluja ja tuuppaa kestävyyteen.

Vaikuttaminen
Ruokajakelua Töölöntorilla
REKO-renkaan ruokajakelua Töölöntorilla. Kuva: Pasi Mäenpää

Sata vuotta sitten kansalaisyhteiskunta rakensi kansallisvaltiota ja 1960-luvulla hyvinvointivaltiota. Nyt se luo digiajan Suomea, kun periaatteessa jokainen voi toimia aktivistina ilman hallintoa tai järjestöjä välittäjänään. Kolmannen sektorin rinnalla kasvaa yhteiskunnan neljäs sektori. Se syntyy ja kasvaa äkkiä sosiaalisessa mediassa ja järjestäytyy siellä löyhästi ja kevyesti.

Keveys voi kuitenkin hidastaa toimintaa, jos pitää hakea rahoitusta, hakea lupia tai tehdä vuokrasopimuksia. Tämä on huomattu, ja vireillä on uusi toimintaryhmälaki, joka oli lausuntokierroksella 14.4. asti. Sen tarkoitus on mahdollistaa nopea ja projektimainen yhteistoiminta kevennetyllä hallinnolla ja kirjanpidolla.

Neljäs sektori vireyttää kolmatta

Kun kolmas sektori on lähestynyt julkista valtaa ja toimii joskus suorastaan sen jatkeena, neljättä sektoria voi pitää astetta vapaampana ja alttiimpana synnyttämään ja jalostamaan uusia ideoita. Se näyttää myös mobilisoivan väkeä, joka ei järjestötoiminnasta innostu, ja siinäkin mielessä voimistaa kansalaisyhteiskuntaa.

Kolmatta sektoria neljäs sektori ei mielestämme uhkaa, vaan voi ruokkia sitä uusilla toimintatavoillaan.

Kolmatta sektoria neljäs sektori ei mielestämme uhkaa, vaan voi ruokkia sitä uusilla toimintatavoillaan. Esimerkiksi somen kautta toteutuva avoimuus ja joukkoistaminen voivat avata uusia mahdollisuuksia – elleivät järjestöporukat ole sitten jo itse niitä löytäneet.

Moni järjestöaktiivi näkee neljännen sektorin nousun yleisesti myönteisenä kansalaistoiminnan vireyttäjänä (Jousilahti ym. 2020). Synergiaa voi löytyä esimerkiksi järjestön alkaessa toimia helsinkiläisten Artovan ja Roihuvuori-Seuran tapaan sateenvarjona, joka tukee alueellaan ilmaantuvia toimijaryhmiä muun muassa viestinnässä.

Palvelu paranee, kun se tehdään itse

Julkisen vallan tontille neljäs sektori usein tulee muistuttamalla, että digitalisaation aikana data on avointa ja väestö maailmanhistorian koulutetuinta. Niinpä esiin saattaa äkkiä nousta porukka, joka haastaa kunnan koulutarveselvityksen, asemakaavan tai bussipysäkkisuunnitelman. Tai sitten se parantelee kunnan palveluja kuten kaupunkipyörien käytettävyyttä tai joukkoliikennevälineiden saavutettavuutta.

Neljännen sektorin yhteisöt muokkaavat myös markkinoita ryhtymällä joukkorahoittajiksi, palveluiden tuottajiksi ja välittäjiksi ja kehittämällä uusia vaihdannan ja verkostotalouden muotoja. Monissa kansalaisaktivistien toimintamalleissa, kuten ruokapiireissä, REKO-renkaissa ja Facebookin paikallisissa kierrätysryhmissä, käydään kauppaa, jolloin tullaan kehkeytyvän jakamistalouden kentälle (Mäenpää ym. 2020).

Kriisiapua paikallisesti ja yhteisöllisesti

Koronakriisi keväällä 2020 aktivoi välittömästi paikallisia auttamisaloitteita ja solidaarisuustoimia. Perustettiin valtakunnallinen Korona-apu-Facebook-ryhmä ja monia asuinaluekohtaisia some-ryhmiä. Yhteismaa ry teki Nappi Naapuri -yhteisöpalveluunsa Koronapu-osion ja Mesenaatti.me-joukkorahoituspalveluun avattiin Korona-aid-osio. Lähiöfest-kehittäjäyritys levitti joukkoistamalla monikielisiä, rappukäytäviin kiinnitettäviä avuntarjoamislomakkeita. Nallejahteja ja parvekelauluhetkiä järjestettiin.

Ekologista kestävyyttä kannattaa edistää kansalaisyhteiskunnan kautta.

Ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnista huolehtimisessa riittää tehtävää koronan jälkeenkin. Neljättä sektoria tarvitaan muiden sektorien rinnalla samalla astetta isompaan eli elämän edellytysten turvaamiseen tulevillekin sukupolville.

Ekologista kestävyyttä kannattaa edistää kansalaisyhteiskunnan kautta. Todellisia elämäntapamuutoksia ei synny ylhäältä alas saneltujen vaatimusten kautta vaan omien yhteisöjen ja vertaisten välittämien ideoiden myötä.

Yhteisöt tuuppaamaan yksilöitä

Avainkysymys voi olla, miten saada aktiivisten kansalaisten muodostamat paikalliset yhteisöt tuottamaan sellaisia palveluja tai arjen toimintaa, jotka tekevät muille helpoksi ja houkuttelevaksi tuuppautua kestävämpään elämäntapaan ilman pakkoa. Tuuppaamisella (engl. nudging) tarkoitetaan käyttäytymisen hienovaraista ohjaamista parempiin valintoihin ja se on peräisin käyttäytymistieteestä.

Ihanne olisi, että kaikkien ei tarvitsisi edes tiedostaa koko asiaa toimiakseen kestävästi. Parhaimmillaan yhteisölähtöinen ja esimerkiksi liikenneinfrastruktuurien muuttamisella tapahtuva tuuppaus täydentävät toisiaan eettisestikin kestävällä tavalla.

Mitä yhteisölähtöinen tuuppaus voisi olla? Ainakin FB-kirpputorit, ruokapiirit ja REKO-renkaat toimivat jo tällä tavoin. Miten niiden ekologisuutta saadaan edelleen vahvistettua ja miten niitä saadaan oletusarvoisiksi kuluttamisen ja ruokahuollon tavoiksi? Voisiko yhteistyö ruokakaupan, kirjaston tai muiden vakiintuneiden toimijoiden kanssa auttaa? Asuinalueet voivat olla tässäkin suhteessa hyvin erilaisia ja tiennäyttäjiä tarvitaan.

Pasi Mäenpää ja Maija Faenle

Pasi Mäenpää ja Maija Faenle

Pasi Mäenpää toimii yliopistotutkijana Helsingin yliopistossa ja Maija Faehnle erikoistutkijana Suomen ympäristökeskus Sykessä

Lähteet

Ruuskanen, P., Jousilahti, J., Faehnle, M., Kuusikko, K., Kuittinen, O., Virtanen, J. & Strömberg, L. 2020. Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:47.

Mäenpää, P., Timonen, P. (toim.) & Söyrinki, S. (toim.) 2020. Kuluttajat ja kansalaiset jakamistaloudessa: Tutkijapuheenvuoroja jakamistalouden kehitykseen. TEM oppaat ja muut julkaisut 2020:3. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki.

Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2021. Neljäs sektori – kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa. Vastapaino.


Artikkeliin liittyvät asiasanat:

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Liity postituslistalle

Päätoimittaja
Anneliina Wevelsiep

Toimituskunta
Mari Tapio
Kukka-Maaria Vuorikoski

Toimitussihteeri
Riitta Liski