Musta on niin ihanaa, kun sä oot mun Isosisko

Isosisarus on aikuiskaveri, jonka kanssa Pikkusisarus eli peruskouluikäinen lapsi tai nuori pääsee tekemään molempia kiinnostavia asioita yhdessä. Sisarusparit voivat halutessaan käydä myös Tyttöjen tai Poikien Tuvalla, jotka ovat kohtaamispaikkoja ja toimintatiloja 6–16-vuotiaille lapsille ja nuorille. Isosisarustoiminnan malli on levinnyt Tampereelta myös muihin kaupunkeihin.

Sisaruus voi kestää vuosikymmeniä

Katri, 39, ja Siiri, 24, ovat olleet Sisaruksia jo yli 17 vuoden ajan. Vuosien varrella suhde on muuttunut syväksi ystävyydeksi, ja siitä on tullut pysyvä asia elämän muutosten keskellä.  

– Katri auttoi mua alkuvaiheessa. Olin ennen tosi ujo ja olen päässyt siitä paljon eroon. Nyt en enää yhtään ujostele ventovieraiden kanssa, Siiri kertoo.  

– Musta on niin huikeeta, kun muistaa Siirin natiaisena. On ollut upeaa seurata hänen kasvuaan, Katri puolestaan kertoo.

Miksi vapaaehtoiset ovat halunneet ryhtyä Isosisaruksiksi?

Vuonna 2018 tehdyssä ”Miksi tulin ja jäin” -tutkimuksessa löydettiin neljä tärkeää tekijää, jotka motivoivat Isosisaruksia lähtemään mukaan vapaaehtoistyöhön. Suurin osa halusi auttaa tarjoamalla aikaansa ja turvallista läsnäoloa. Vapaaehtoiset halusivat olla aikuisia, joiden kanssa lapset voivat keskustella elämän iloista ja haasteista sekä kulkea lasten ja nuorten rinnalla heitä rohkaisten.  

Vapaaehtoiset halusivat olla aikuisia, joiden kanssa lapset voivat keskustella elämän iloista ja haasteista sekä kulkea lasten ja nuorten rinnalla heitä rohkaisten.

Toinen tärkeä tekijä oli vapaaehtoisen oma kasvu ja ammatilliset syyt. Toiminnan kautta voi tutustua lasten ja nuorten maailmaan ja vahvistaa lasten kanssa toimimisen taitoja. Moni koki oman ammatillisen suuntautumisen selkiytyneen toimintaan osallistumisen kautta.  

 – Miten tämä Pikkusiskon tarina tässä sitten kehittyy. Olla siinä itse sitten mukana ja tukena. Ja sitten saanut vuorovaikutuskokemusta Pikkusiskon tapaamisesta, myös sisarusparien ja muiden tapaamisesta, niin kyllä se on mulle antanut kokemusta ja näkemystä, yksi Isosisarus tiivistää.

Sekin motivoi, että isosisarustoiminta koetaan tärkeäksi harrastukseksi, jonka kautta voi saada uusia sosiaalisia suhteita ja kuulua Tyttöjen Tuvan yhteisöön. Toiminnan koettiin tuovan omaan arkeen uutta sisältöä – merkityksellistä tekemistä, josta saa onnistumisen kokemuksia ja hyvää mieltä.

– Siitä saa itselle tosi paljon, kun on joku, kenen kanssa tehdä tommosia kivoja juttuja, Isosisarus kertoo.

Yksi syy tulla mukaan toimintaan oli halu tehdä vapaaehtoistyötä. Isosisarustoiminnan ohjaajat ovat onnellisia, että toiminnassa on onnistuttu tavoittamaan vuosien varrella huikea määrä innokkaita ja sitoutuneita vapaaehtoisia. 

Sisaruus muuttuu kaveruudeksi – ja on hauskaa!

Tutkimuksen mukaan Isosisaruksia motivoi myös tunnekokemus, joka on syntynyt Pikkusisaruksen kanssa aikaa viettäessä.

– Kiintymys Pikkusiskoon, et ei halua jättää häntä yksin tai itsekseen asioitten kanssa, mitkä ovat hänellä mielessä.

Pikkusisarille yhdessä tekeminen ja hauskanpito ovat olleet tärkeitä asioita sisarussuhteessa.

Pikkusisarille yhdessä tekeminen ja hauskanpito ovat olleet tärkeitä asioita sisarussuhteessa. Tärkeää on ollut myös se, että Isosisarus kuuntelee, on tukena ja hänen kanssaan voi jutella kaikenlaisista asioista.  

– Ollaan käyty lautapelikahvilassa, kirjastossa, frisbeegolfia pelaamassa ja sitten Mikko (Isoveli) on ollut meillä. Parasta on ollut käydä kirjastossa ja kun Mikko on käynyt meillä kylässä. Nyt kun mulla on tää Isoveli, niin ei oo mitään tylsää, 12-vuotias Nicholas kertoo.

Anna, 14, kertoo vuonna 2017 tehdyssä haastattelussa, että – Mä oon saanu tosi kivan henkilön, Isosiskon, kaverin, mitä kaikkee tää ny voi ollakaan! Voidaan höpötellä, puhua ja hupsutella ja kaikkee, kertoo Anna halaten Isosiskoaan. Sisaruspari on ollut yhdessä vuodesta 2013 lähtien. Yhdessä he ovat käyneet mm. leffassa, piknikillä, ottaneet valokuvia ja pitäneet prinsessabileet. 

Merkityksellisyyden tunne sitouttaa vapaaehtoiset

Sitoutumisen kehä kuvaa sitä, miten vapaaehtoisen motiivit toimivat lähtökohtana vapaaehtoiseksi lähtemiselle. Koulutuksen kautta hän pääsee mukaan toimintaan. Positiiviset kokemukset ja merkityksellisyyden tunne ovat ”polttoainetta”, jonka voimin vapaaehtoinen pysyy mukana toiminnassa. Mielekkään toiminnan kautta hän sitoutuu omaan Pikkusisareensa ja toimintaa organisoivaan tahoon. Sitoutumisen kautta motivaatiokin voi vahvistua ja uudet asiat voivat alkaa motivoida vapaaehtoista. Toimintaa organisoivan tahon on tärkeää huolehtia vapaaehtoisten ohjaamisesta ja tukea heitä omien motiivien toteuttamisessa.   

Rohkeasti ihmisen puolella

Vuonna 2018 Suomen setlementeissä toimi yhteensä noin 2 130 vapaaehtoista. Vuositasolla setlementtien vapaaehtoiset tekivät noin 62160 tuntia vapaaehtoistyötä. Setlementit organisoivat esimerkiksi lasten, nuorten ja ikäihmisten parissa tehtävää vapaaehtoistyötä kasvotusten ja muilla tavoin.  

”Jos joku kuuntelee tai ojentaa kätensä tai kuiskaa ystävällisen rohkaisun sanan, suurenmoisia asioita alkaa tapahtua” – Loretta Girzatis