Siirry sisältöön
Verkkolehti
Pia Lundbom
Julkaistu 22.04.2021

Miten järjestö- ja kansalaistoiminta näkyy puolueiden kuntavaaliohjelmissa?

Kaikki voittavat, jos järjestöillä on tilaa toimia ja tuottaa hyvinvointia.

Vaikuttaminen
Piirroskuva erivärisistä käsistä, jotka laittavat äänestyslippuja uurnaan.

Näin kuntavaalivuonna tapaa olla kuhinaa kuntapolitiikan lähivuosien painopisteistä. Vaalien ajankohtaa lykättiin pandemian vuoksi kesäkuulle 2021, ja äänestysaktiivisuus pandemia-aikaan on herättänyt huolta. Kuntavaalit ovat kuitenkin yksittäisen henkilön näkökulmasta ne vaalit, joilla on kaikista eniten vaikutusta arkeen, palveluihin ja toimintoihin.

Kuntavaalit ovat kuitenkin yksittäisen henkilön näkökulmasta ne vaalit, joilla on kaikista eniten vaikutusta arkeen, palveluihin ja toimintoihin.

Kunnat myöntävät järjestöille avustuksia ja avustusten mahdollistamana järjestöt puolestaan organisoivat ja toteuttavat kuntalaisille tärkeitä toimintoja. Kuntavaalit ovatkin siksi hyvin merkittävät vaalit myös järjestöjen toimintaedellytyksiä ajatellen.

Kuntavaaliohjelmat ja kansalaisyhteiskunnan rooli

Luin läpi enemmistön puolueiden vuoden 2021 kuntavaaliohjelmista, hakien suoria mainintoja kansalaistoiminnasta. Kaikkien puolueiden ohjelmissa ei mainita suoraan kansalaistoimintaa, järjestöjen rooli myös näyttäytyy ohjelmissa eri tavoin. Kansalaistoiminnalle ja järjestötoiminnalle joka tapauksessa annetaan arvoa mahdollistajana sekä yhteisöllisyyden luojana.

Keskusta muun muassa lähtee tavoitellessaan huolenpitoa ja vastuuta lähimmäisistä siitä, että kuntien tulee tukea järjestöjä. Palveluiden tuottamisessa vihreät tavoittelevat peruspalveluiden tuottamista yhteistyönä ”järjestöjen, seurakuntien, yritysten ja muiden paikallisten toimijoiden sekä naapurikuntien kanssa”. Järjestöjen kanssa yhteistoimintaa toivovat myös kokoomus ja kristillisdemokraatit. Muun muassa kokoomus tavoittelee kuntalaisten aktiivista, liikkuvaa elämää mieluiten yhteistyössä seurojen ja järjestöjen kanssa.

Kristillisdemokraateille puolestaan kunnan yhteistyö erilaisten kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on olennaista, koska ”yhteisöissä yhteiselämä rikastuu kansalaistoiminnan kautta”. Vasemmistoliitto nostaa esille järjestöjen erityisosaamisen tuottaa etenkin erityisryhmien palveluita.

SKP puolestaan sivuaa kansalaisyhteiskunnan kysymyksiä eri tavoin. SKP kaikkein painokkaimmin korostaa kirjastojen merkitystä kansalaisyhteiskuntaa, osallistumista ja demokratiaa vahvistavina keskuksina sekä toivoo kunnilta rahoitusta asukkaiden omaehtoiseen toimintaan ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhteistyöhön.

Kirjastojen rooli toimijoita yhdistävänä areenana välittyy niin vasemmistoliiton kuin eläinoikeuspuolueen vaaliohjelmissa. Esimerkiksi vasemmistoliiton kuntavaalitavoitteissa kirjastopalvelut nähdään tärkeinä kansalaistoimijuuden mahdollistamisen ympäristöinä. Samoilla linjoilla oleva Eläinoikeuspuolue myös toivoo, että kunnissa annetaan kirjastojen tiloja yhdistysten sekä harrastusryhmien kokoontumiskäyttöön.

Ruotsalainen kansanpuolue puolestaan tavoittelee ”turvallisia kuntia, joka osallistavat kaikkia asukkaitaan”. Piraattipuolue tavoittelee asukkaiden ja järjestöjen mukana oloa jo asioiden ja päätöstenteon valmisteluvaiheessa sekä toivoo kuntien myös tarjoavan järjestöille tukea ja neuvontaa. Perussuomalaisten kuntavaalitavoitteissa esitetään perussuomalaisten toimivan kuntalaisten yhteisen edun puolesta, koska: ”perussuomalaiset eivät ole riippuvaisia etujärjestöistä ja pystyvät siksi ajamaan kuntalaisten kokonaisetua”.

Moniäänisyys on yhteiskunnan kannalta tavoitetila.

Moniäänisyyttä kohti?

Vaalikevättä 2021 on hallinnut yhteiskunnallinen keskustelu koronasta ja tehdyistä koronatoimista. Kauttaaltaan katse on ollut enemmänkin asiantuntijatiedossa ja viranomaistoiminnassa kuin siinä, miten lisätä kuntalaisten mahdollisuuksia ottaa osaa yhteiskunnalliseen vuoropuheluun. Järjestöilläkin on ollut poikkeuksellinen vuosi.

Moniäänisyys on yhteiskunnan kannalta tavoitetila. Osallisuutta, vaikuttamista ja erilaisia äänenpainoja tarvitaan, jotta kunnat pysyvät virkeinä. Järjestöjen ja kansalaistoiminnan merkittävimmäksi rooliksi on usein nähty kyvykkyys nostaa esille erilaisia epäkohtia, puheenaiheita ja argumentteja, jotka eivät välttämättä ole esille nousseet poliittisessa päätöksenteossa. Kaikki voittavat, jos järjestöillä on tilaa toimia ja toimintaedellytyksiä vaikuttaa.

Pia Lundbom

YTT, yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu


Artikkeliin liittyvät asiasanat:

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Liity postituslistalle

Päätoimittaja
Anneliina Wevelsiep

Toimituskunta
Mari Tapio
Minna Lepistö

Toimitussihteeri
Riitta Liski