Siirry sisältöön
Verkkolehti
Sanna Ryynänen

Maahanmuuttodialogia lähiöbaareissa

Lähiöbaari jossakin päin Suomea. Kolme yhteiskuntatieteilijää ja kolme esittävän taiteen ammattilaista. Baarin kanta-asiakkaita, jokunen tilaisuuden mainoksen paikalle houkuttelema. Kuusi näyttelijöiden esittämää kohtausta syrjinnästä ja rasismista ja niihin pohjautuva “baarivisa”. Polveilevaa keskustelua maahanmuutosta, ehkä kärkevääkin mielipiteenvaihtoa. Kohtaamisia, joita oma elämänpiiri ei yleensä tarjoa.

Vaikuttaminen
Näyttelijät lähiöbaarissa pyyhkeisiin kietoutuneina.
Puhekupla-tapahumissa näyttelijät esittävät lähiöbaareissa kohtauksia syrjinnästä ja rasismista / Kuva: Sanna Ryynänen

Siinä ainekset Puhekupla-tapahtumiin, joita järjestettiin vuosina 2017–2019 yhteensä parikymmentä ympäri Suomea, lähiöbaarien lisäksi kirjastoissa ja ikäihmisten palvelutaloissa. Tapahtumien tavoite on ollut tuoda ihmisiä yhteen käsittelemään eri taustoista tulevien ihmisten kohtaamiseen liittyviä kokemuksia ja näkemyksiä. Samalla työryhmä on tehnyt aiheesta tutkimusta.  

Osallistumaan kutsuva teatteri luo yhteisen tilan

Puhekupla-tapahtumissa käytetään osallistavan teatterin työkaluja. Tapahtumat koostuvat kohtauksista, jotka kutsuvat yleisöä keskustelemaan ja myös esiintymään itse. Vaikutteita lähestymistapaan on otettu Augusto Boalin forum-teatterista, jossa yhteiskunnallisia valtasuhteita käsitellään teatterin keinoin yhdessä yleisön kanssa. Boal ajatteli, että teatteri voi olla yksi keino harjoitella yhteiskunnallista toimintaa ja vahvistaa toimijuutta.

Puhekupla-tapahtumissa yhteiskunnallisen toiminnan harjoittelu on ennen kaikkea dialogin ja kohtaamisen harjoittelua. Kyky dialogiin ei vain odota meissä valmiina vaan dialogista eli kuuntelevaa ja yhdessä oppivaa keskustelutaitoa pitää myös erikseen opetella ja pitää yllä.

Kohti dialogia

Puhekupla-tilaisuuksien taiteellis-tutkimuksellinen ote kutsuu esiin dialogin edellyttämiä kykyjä. Draamalliset kohtaukset virittävät kykyä asettua toisen ihmisten asemaan. Ne myös herkistävät kuvittelemaan asioita ja tilanteita, joita emme tunne omakohtaisen kokemuksen kautta. Kohtausten työstämiseen osallistuminen mahdollistaa toiminnan tapojen ja niiden seurausten kokeilemisen, esimerkiksi rasistiseen puheeseen puuttumisen harjoittelun. 

Tilaisuuksien tutkimustietoon nojautuva pohjavire muistuttaa yhteiskunnallisen toimintaympäristön ymmärryksen ja kriittisen ajattelun merkityksestä. Erityisesti maahanmuuttoon liittyviin kysymyksiin kietoutuu joukko myyttejä, joiden paikkansapitävyyttä ei usein tulla kyseenalaistaneeksi tai selvittäneeksi.

Vihapuhe ei kuulu dialogiin, mikä tehdään myös Puhekupla-tilaisuuksissa selväksi. Dialogi ei kuitenkaan vaadi samanmielisyyttä, pikemminkin päinvastoin.

Dialogin tavoittelu saatetaan joskus tulkita ehdotukseksi siitä, että kaikilla näkemyksillä on yhtäläinen oikeus tulla esiin ja saada tilaa. Tällöin unohtuu dialogin eettinen pohjavire: se pohjautuu näkemykseen kaikkien ihmisten jakamattomasta ihmisarvosta. Vihapuhe ei kuulu dialogiin, mikä tehdään myös Puhekupla-tilaisuuksissa selväksi. Dialogi ei kuitenkaan vaadi samanmielisyyttä, pikemminkin päinvastoin. Opimme maailmasta ja muista ihmisistä nimenomaan silloin, kun maailmassa olemisen eri nyanssit tulevat esiin.

Yhteiskunnallisia vaikutuksia taiteen kautta?  

Puhekuplan perusajatus on monina hetkinä osoittautunut vähintäänkin lupaavaksi. Olemme saaneet palautetta, että Puhekupla-ilta on ollut ensimmäinen kerta, kun pitkäaikaisen baaritutun kanssa on tullut keskusteltua muustakin kuin aivan arkisista puheenaiheista. Yleisön kokemus kuulluksi tulemisesta on puolestaan avannut mahdollisuuksia rakentavaan ajatusten vaihtoon.

Puhekupla-tilaisuuksien lähestymistapa ei kuitenkaan ole ongelmaton. Korostamme aina tilaisuuksien alussa, että keskusteluun osallistuminen ei vaadi samanmielisyyttä mutta keskustelun tulee olla kunnioittavaa. Ylilyönteihin puutumme aina. Joidenkin erityisen kärkevien kommenttien iltoina olemme kuitenkin miettineet, avaako Puhekupla-tilaisuus sittenkin tilaa paitsi dialogin harjoitteluun myös vihapuheelle. Ja toisaalta olemme pohtineet, rakentaako tilaisuuden luonne – julkilausutuista tavoitteistaan huolimatta – jonkinlaisen samanmielisyyden vaateen, jolloin pinnan alla poreilevat keskustelut jäävät pitkälti käymättä.

Jotain aivan olennaista Puhekupla on kuitenkin osoittanut: Osallistumaan kutsuva teatteri voi tuoda ihmisiä yhteen tavalla, joka saa eläytymään käsiteltäviin teemoihin myös kehollisesti ja raivaa tilaa epäröinnille, ristiriitaisille havainnoille ja tunteille. Esitystaiteellinen lähestymistapa toimii jäänsärkijänä ja avaa tilaa yhteiselle keskustelulle. Mitä moninaisimmat yleisöt ovat kohtausten innoittamina heittäytyneet keskusteluihin, jollaisia he omien sanojensa mukaan eivät ole koskaan aikaisemmin käyneet. Me työryhmänä olemme puolestamme oppineet valtavasti niin tutkija-taiteilija-yhteistyöstämme kuin tilaisuuksien mahdollistamista kohtaamisista.

Sanna Ryynänen

FT, sosiaalipedagogiikan yliopistonlehtori (50%), Itä-Suomen yliopisto, tutkija ja tietokirjailija / Kuva: Maija Savolainen.

Puhekupla-työryhmään kuuluvat lisäksi sosiaalipsykologian tutkijat Emma Nortio ja Sirkku Varjonen, näyttelijät Pinja Hahtola ja Niina Hosiasluoma sekä tanssija Jenni Urpilainen.

Lue lisää dialogista

Kai Alhanen, Dialogi demokratiassa. Vastapaino, 2016.


Artikkeliin liittyvät asiasanat:

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Liity postituslistalle

Päätoimittaja
Anneliina Wevelsiep

Toimituskunta
Mari Tapio
Kukka-Maaria Vuorikoski

Toimitussihteeri
Riitta Liski