Järjestöosallistuminen tukee tulevaisuuden taitoja
Lähes 15 000 nuoren vastaukset Nuorten tulevaisuus -kyselyssä osoittavat, että järjestötoiminnalla on yllättävän laaja merkitys nuorten oppimiselle. Kyse ei ole pelkästään tietyn lajin tai aiheen oppimisesta, vaan laajemmasta kansalaisvalmiuksien ja tulevaisuuden taitojen karttumisesta.
Oppiminen
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama nuorisoalan osaamiskeskus Kentauri tarkasteli vuosina 2021–2024 erityisesti nuorten harrastus- ja järjestötoimintaa. Yhteistyössä Talous ja nuoret TAT ry:n kanssa (nyk. Nuoret ja yrittäjyys NYT ry) tehtyyn Nuorten Tulevaisuus -kyselyyn saatiin mukaan näkökulmia myös vapaa-ajan osallistumisesta.
Järjestöaktiivisuus lisää oppimista
Yllättäen nuoret arvioivat oppineensa varsinaisessa järjestötoiminnassa melko vähän. Tämä voi kertoa siitä, että järjestötoiminta ei nuoren silmissä välttämättä näyttäydy oppimisympäristönä – ei ainakaan samalla tavoin kuin koulu tai kurssimuotoinen harrastus. Kuitenkin tarkempi tarkastelu paljastaa kiinnostavan yhteyden: mitä aktiivisemmin nuori osallistuu järjestötoimintaan, sitä enemmän hän kokee oppivansa myös muista arjen tilanteista, kuten keskusteluista kavereiden kanssa tai lukemisesta. Järjestöaktiivisuus näyttää siis vahvistavan nuoren valmiuksia oppia elämän eri osa-alueilla.
Järjestötoiminta ei nuoren silmissä välttämättä näyttäydy oppimisympäristönä.
Kouluopetus, ystävien ja perheen kanssa keskustelu, lukeminen ja harrastustoiminta nousevat erityisen merkittäviksi oppimisen lähteiksi aktiivisille järjestötoimijoille. Samaan aikaan YouTubeen tai pelaamiseen liittyvän oppimisen merkitys ei kasva – ja jopa hieman heikkenee järjestöaktiivisuuden kasvaessa.
Onnistumisen kokemuksia ja tärkeitä taitoja
Kun nuorilta kysyttiin, mitä he kokevat oppineensa harrastus- tai järjestötoiminnan kautta, vastaukset olivat monipuolisia. Eniten mainintoja saivat onnistumisen kokemukset, uuden tiedon oppiminen ja uusien kavereiden saaminen. Myös oma-aloitteisuus, ryhmätyötaidot, vastuunottokyky ja esiintymisvarmuus nousivat esiin. Tällaiset taidot ovat juuri niitä, joita yhteiskunnallisessa osallistumisessa tarvitaan.
Järjestötoiminnasta sosiaalista pääomaa
On tärkeää huomata, että nuorten elämässä oppiminen ei rajoitu kouluun tai työelämään valmistaviin tilanteisiin. Harrastus- ja järjestötoiminta tuovat oppimiseen merkityksellisyyttä, kokemuksellisuutta ja yhteisöllisyyttä. Ne vahvistavat nuoren käsitystä itsestään oppijana ja toimijana.
Nuoret kokivat oppineensa järjestötoiminnassa juuri sellaisia taitoja, joita yhteiskunnallisessa osallistumisessa tarvitaan.
Kentaurin vuoden 2021 aineisto kertoo selkeästi: kun nuoren vapaa-aika sisältää järjestö- tai harrastustoimintaa, hänen sosiaalinen pääomansa ja oppimisvalmiutensa karttuvat. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tämä on tärkeä havainto – erityisesti aikana, jolloin puhutaan paljon nuorten yksinäisyydestä, osallisuudesta ja hyvinvoinnista.
Lähteet
Vaara, Lauri (2023) Työelämävalmiuksien oppiminen nonformaaleissa oppimisympäristöissä – järjestötoimintaan osallistumisen merkitys nuorten tulevaisuuden valmiuksien kehittymisessä. Teoksessa Rasinkangas, Elisa & Sinisalo-Juha, Eeva (toim.) Yksin, yhdessä, yhteisössä – järjestö- ja harrastustoiminta nuorten voimavarana. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu, 41–49