Hiilifiksu järjestö

Hiilifiksu järjestö kiinnittää huomiota ilmastonäkökohtiin omissa hankinnoissaan ja ruokatarjoiluissaan. Lisäksi hiilifiksu järjestö osallistuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen esimerkiksi muiden järjestöjen ilmastokampanjoiden kautta. Lopulta, kun kaikki muu on tehty, voi vielä kompensoida loput päästönsä.

Miten ilmastonmuutos liittyy järjestöihin?  

Ensinnäkin poliittiset päättäjät ja yritykset ovat havahtuneet ongelmaan ja pyrkivät toimimaan päästöjen vähentämiseksi. Yrityksissä ja kunnissa on kunnianhimoisia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että myös järjestöjen tulee ensinnäkin arvioida ja toisekseen vähentää oman toimintansa päästöjä.  

Toisekseen kasvanut ilmastotietoisuus tarkoittaa sitä, että järjestöjen vapaaehtoiset, luottamushenkilöt ja työntekijät odottavat, että järjestö toimii hiilifiksusti ja vähentää oman toimintansa päästöjä siinä, missä sitä odotetaan valtioilta, kunnilta, yrityksiltä ja yksilöiltäkin.  

Järjestöissä on paljon potentiaalia.

Järjestöissä on paljon potentiaalia. Suomessa järjestöjä on noin 106 000. Järjestöihin kuuluu jopa 15 miljoonaa henkilöjäsentä. Suomalaisista 42 prosenttia kertoo tehneensä vapaaehtoistyötä viimeisen neljän viikon aikana ja puolet edeltäneen vuoden aikana. Kansalaisjärjestöjen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 3,5 prosenttia ja niiden liikevaihto on yhteensä noin viisi miljardia euroa. Ei ole ihan sama, miten tämä joukko toimii.

Miten toimia hiilifiksusti?

Helsingin yliopisto ja Sitra ovat julkaisseet järjestöille räätälöidyn hiilijalanjälkilaskurin. Laskuri auttaa järjestöjä todentamaan omia päästöjään ja tukee päästöjen vähentämistä. 

Laskimme Kansalaisareenassa oman hiilijalanjälkemme. Vuonna 2018 se oli yhteensä 9316 kg CO2ekv. Eniten päästöjä syntyi matkustamisesta (3200 kg). Laskuri paljasti, että matkustamisen päästöistä 62 prosenttia tuli vain muutamasta lentomatkasta. Päätimme, että kotimaan lentoja emme tee jatkossa lainkaan, ulkomaan lentojakin hyvin harkiten. Paikallisliikenteessä suosimme joukkoliikennettä, kuten tähänkin asti. Kiinnostavaa on, että esimerkiksi bussilla matkustetut 1346 kilometriä aiheuttivat noin 5,5 kertaa enemmän päästöjä kuin 10 556 junakilometriä. Mikäli mahdollista, kannattaa siis suosia junaa. 

Toiseksi suurimman osuuden päästöistämme muodosti energia, johon kuuluvat sähkönkulutus, toimiston ulkopuolisten palvelinten käyttämä energia ja lämmitys. Käytämme vihreää sähköä, joka on päästötöntä ja palvelintilan tarjoaja hyvittää niistä syntyvät päästöt. Kansalaisareenan käyttämän energian hiilijalanjälki (2675 kiloa) muodostuu kokonaan kaukolämmöstä. Tänä vuonna olemme siirtymässä päästöttömään kaukolämpöön, joka ainakin Helsingissä on mahdollista. Näin saamme tiputettua kokonaispäästöjämme melkein 30 prosenttia.

Palveluiden ja tapahtumien päästöistä (2236 kiloa) 80 prosenttia muodostui tapahtumien tarjoiluista. Esimerkiksi yhdessä tapahtumassa jaoimme 500 eläinperäistä lihamakkaraa. Tämä muodosti noin kolmasosan kaikista ruokatarjoiluista aiheutuneista päästöistä. Jatkossa tarjoamme tilaisuuksissa ainoastaan vähäpäästöistä vegaaniruokaa. Vastaavasti myös juomamme 1119 litraa kahvia aiheutti 671 kilon päästöt kun 914 litraa juotua teetä vastasi vain 274 kilon päästöjä. Tämän myötä muutama työntekijämme päätti toimistolla lopettaa kahvin juonnin. 

Lisäksi kannattaa muistaa, että vaikka jätteiden kierrättäminen on tärkeää, on sillä yleensä ilmaston kannalta aika pieni vaikutus. Esimerkiksi Kansalaisareenassa jätteiden aiheuttamat päästöt olivat noin kolme prosenttia kaikista päästöistä eli yhteensä 276 kiloa siitä huolimatta, että toimiston muuton myötä jätteitä syntyi vuonna 2018 poikkeuksellisen paljon.

Hiilijalanjäljen minimoinnin ohella myös hiilikädenjälki eli yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Sitten kun kaikki mahdolliset päästövähennykset on tehty, voi loput päästöt kompensoida esimerkiksi hankkimalla Suomen luonnonsuojeluliiton kautta ennallistettavaa suota. Tämä onnistuu kätevästi osoitteessa hiiliporssi.fi. 

Omien päästöjen minimoinnin ohella on kuitenkin tärkeää pyrkiä vaikuttamaan yhteiskunnallisesti päästöjen vähenemiseen tavalla, joka sopii oman toiminnan luonteeseen. Opintokeskuksissa tämä voi tarkoittaa vaikka ilmastoon liittyvää kurssitarjontaa, mielenterveyspuolella helpotuksen löytämistä ihmisten ilmastoahdistukseen tai potilasjärjestöissä ihmisten ohjaamista kohti ilmastofiksuja ruoka- ja liikkumistapoja. Lisäksi hiilifiksu järjestö voi osallistua järjestöjen yhteisiin kampanjoihin, vaikuttamistyöhön tai mielenosoituksiin.

Vaikuttamalla positiivisesti ja saamalla muut mukaan vähentämään päästöjä omilla toimialoillaan, voi maksimoida vaikuttavuutensa myös ilmastokysymyksessä.