Demokratiaa vaalitaan pienin teoin
Länsimaisessa demokratiassa yhteinen tavoite on tarjota edellytykset hyvään elämään kaikille. Jotta tämä sosiaalisen kestävyyden tavoite saavutettaisiin, on välttämätöntä tukea tasa-arvon toteutumista ja kannustaa kaikkia osallistumaan yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Demokratia
Demokratian ylläpitämisen ja kehittymisen kannalta olisi tärkeää, että mahdollisimman moni yhteisön jäsen pääsee vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Erilaisten näkökulmien ja mielipiteiden esiin nostaminen on paras tapa varmistaa, että yhteiset palvelut ja järjestelmät ovat toimivia ja huomioivat kaikenlaiset ihmiset yksilöllisistä ominaisuuksista riippumatta.
Koulutus ja demokratian toteuttamisen taidot
Koulutusjärjestelmän perustehtävä on työurien edistäminen ja osaavan työvoiman ”tuottaminen”. Koulutus edistää myös tasa-arvon toteutumista tarjoamalla laajasti mahdollisuuksia kehittää osaamista ja taitoja myös muille kuin oppivelvollisille. Tarvitsemme erilaisia taitoja yhteiskunnan eri osa-alueiden ymmärtämiseen ja osallistumiseen.
Median lukutaito ja viestintä, talouselämään ja politiikkaan osallistuminen, oikeusjärjestelmän tunteminen, taiteen ja tieteellisen tiedon ymmärtäminen ja uskonnon harjoittaminen ovat esimerkkejä erilaisista tavoista olla osallisena yhteiskunnassa. Ilman koulussa ja muissa opinnoissamme opittuja taitoja on vaikeaa olla perillä ja osallistua. Ilman osallistumista ja vuorovaikutusta taidot rapistuvat.
Ilman opittuja taitoja on vaikeaa olla perillä ja osallistua. Ilman osallistumista taidot rapistuvat.
Yhteiskunnallinen osallisuus ja sivistys
Monelle meistä työssäkäynti on osallisuutta yksinomaan talousjärjestelmän näkökulmasta: teemme työtä ansaitaksemme toimeentulon ja työnantajamme hyötyy työpanoksestamme. Näin olemme osa yhteiskunnan taloutta. Jos työ ei tarjoa muuta sisältöä tai työtä ei ole, merkityksellisyyden kokemuksia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta voi hakea ja saada harrastuksista, vapaaehtoistyöhön tai järjestötoimintaan osallistumalla.
Sivistystyö on historian kuluessa tarjonnut erilaisia tapoja osallistua, vaikuttaa yhteiseen tulevaisuuteen ja kiinnittyä laajemmin yhteiskuntaan ja sen toimintaan. Opiskelu omaksi iloksi tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa omaan elämään: kun teemme itseä kiinnostavia asioita, saamme onnistumisen kokemuksia.

Järjestöt, yhteiskunnallinen yrittäjyys ja uusi talous
Järjestöt ovat merkittävä voimavara demokratialle. Oma työnantajani Silta-Valmennusyhdistys on esimerkki järjestöstä, jonka tavoitteena on lisätä yhteiskunnallista osallisuutta rakentamalla hyvää elämää ja tulevaisuutta niille ihmisille, jotka ovat eri syistä yhteiskunnan ulkopuolisia tai reuna-alueiden asukkeja.
Kun maailmalla kuohuu ja tuntuu toivottomalta, kannattaa keskittyä niihin arkisiin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa.
Työnantajina ja palveluiden tuottajina järjestöt osallistuvat yhteiskunnan talousjärjestelmään ja pyrkivät myös aktiivisesti tekemään reilumpaa talousjärjestelmää. Esimerkki talouden muutoksesta on yhteiskunnallisten yritysten ja yhteiskunnallisten innovaatioiden kehitystyö.
Lopuksi
Kun maailmalla kuohuu ja tuntuu toivottomalta, kannattaa keskittyä niihin arkisiin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. Lajitella ja kompostoida, ostaa vähemmän ja kestävämpää, olla ystävällinen itseä, muita ihmisiä ja muunlajisia kohtaan, osallistua kurssille tai kulttuuritapahtumaan. Seuraavalla kerralla houkutella kaveri mukaan tai maksaa osallistumismaksu myös jonkun toisen puolesta.
Lue lisää aiheesta: