Avoin demokratia tuo uusia ääniä yhdistyksiin

Keskustelimme asiasta avoimen demokratian asiantuntijan, Raimo Muurisen kanssa.

Avoimesti yhdessä

– Historia on osoittanut, että demokratia on haavoittuvainen. Aina löytyy tahoja, jotka pyrkivät keskittämään valtaa ja vähentämään avoimuutta, Muurinen pohtii. Yhdistykset ovat oivallinen paikka harjoittaa ja harjoitella demokratiataitoja, josta yhdistykset hyötyvät itsekin.

Avoimuus parantaa päätöksenteon laatua yhdistyksissä. Kun päätöksiä ei tehdä suljettujen ovien takana vaan yhdessä jäsenten kanssa, ne perustuvat laajempaan näkökulmaan ja moniäänisyyteen. Tämä vähentää virheratkaisujen riskiä ja auttaa löytämään ratkaisuja, jotka palvelevat koko yhteisöä.

Läpinäkyvä toimintatapa myös vähentää väärinkäsityksiä ja konflikteja. Kun kaikki voivat seurata päätöksentekoprosessia ja ymmärtää, miksi tiettyihin ratkaisuihin on päädytty, turha epäluulo ja huhupuheet vähenevät.

Yhdistykset ovat oivallinen paikka harjoittaa ja harjoitella demokratiataitoja.

Avoimempi toimintakulttuuri sitouttaa jäseniä yhdistykseen paremmin. Kun ihmiset huomaavat, että heidän mielipiteillään on merkitystä ja että he voivat vaikuttaa yhdistyksen toimintaan, he ovat motivoituneempia osallistumaan ja pysymään mukana.

Avoimuuden koetut varjopuolet

Raimo kertoo, että yhdistyksen päätöksenteon avaaminen aiheuttaa usein vastustusta käytännön syistä.

– Saatetaan pelätä, että keskusteluista tulee sekavia ja hallitsemattomia, tai todetaan, että yhdistyksen toiminnassa on arkaluontoista sisältöä, jota ei voi jakaa avoimesti, Muurinen pohtii.

Käytännössä avoimuus ei kuitenkaan tarkoita hallitsematonta kaaosta, vaan parempaa valmistelua. Päätöksenteon voi jäsentää eri vaiheisiin: ensin voi olla avoin ideointivaihe, jonka jälkeen ideat seulotaan ja jalostetaan päätösehdotuksiksi yhdistyksen tavoitteiden mukaisesti. Yhteiskirjoittamisen työkalut, kuten Google Docs tai Etherpad, mahdollistavat esityslistojen ja päätösehdotusten yhteisen muokkaamisen ennen kokouksia.

Avoimuudessa voi myös olla eri asteita. Täysin avoin päätöksenteko voi sopia esimerkiksi luonnonsuojeluyhdistyksille, joiden työ on yhteiskunnallisesti tärkeää ja hyötyy laajasta osallistumisesta. Toisiin aihepiireihin voi sopia osittain avoin malli, jossa päätöksenteko ja keskustelut tapahtuvat jäsenistön piirissä. Sisäinen päätöksenteko, jossa vain hallitus tai toimikunnat käsittelevät tiettyjä aiheita, on tarpeellinen arkaluontoisten aiheiden äärellä.

– Ei ole yhtä totuutta avoimen demokratian suhteen, jokaisen yhdistyksen pitää miettiä, mikä heitä palvelee ja mikä on tarkoituksenmukaista, Raimo Muurinen huomauttaa.

Päätöksenteon voi jäsentää eri vaiheisiin, kuten avoin ideointivaihe, ideoiden seulominen ja päätösehdotuksen työstäminen.

Miten yhdistys voi saada lisää ihmisiä mukaan päätöksentekoon?

1. Pohdi, miten voisit madaltaa kynnystä sekä mielipiteiden ilmaisuun että keskustelunaiheiden ehdottamiseen.
2. Jaa esityslistat avoimemmin – jo pelkkä kommentointimahdollisuus voi lisätä tunnetta osallisuudesta ja aktivoida osallistumaan.
3. Luo avoin alusta, jolla kuka tahansa voi esittää ajatuksia, joista voidaan keskustella ja jalostaa päätösesityksiä.
4. Käytä rohkeasti teknologiaa yhteiskirjoittamiseen, päätösehdotusten esittelyyn ja asioista keskustelemiseen.

Lue lisää aiheesta: