Uudet vaikuttamismuodot haastavat edustuksellista demokratiaa

Edustuksellinen demokratia on saanut täydentäjäkseen muita suoremman demokratian muotoja. Uudet osallistumisen muodot vastaavat erilaisten osallistujaryhmien tarpeisiin.

Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Demokraattinen järjestelmämme on edustuksellinen. Vaaleilla valitut kansanedustajat ja kuntien valtuutetut edustavat kaikkia kansalaisia päätöksenteossa. Niitäkin, jotka eivät äänestä. Valittavien lukumäärä ei riipu äänestysaktiivisuudesta, eivätkä valitut edustajat voi tietää äänestäjiään.

Äänestysaktiivisuutemme on vain eurooppalaista keskitasoa ja muita Pohjoismaita selvästi alhaisempaa. Se myös vaihtelee paljon kunta-, eduskunta-, EU- ja presidentinvaalien välillä. Demokratia on paljon muutakin kuin vaalit. ja keskustelu pyöriikin liikaa vaalien ympärillä. Tärkeämpää on edistää jatkuvan osallisuuden muotoja.

Osallistavalla demokratialla vaihtoehtoja

Edustuksellisen demokratian rinnalla kansalaisilla on perustuslain takaama oikeus osallistua ja vaikuttaa vaalien välilläkin. Siihen tarjoavat mahdollisuuden esim. lakisääteiset kansanäänestykset ja kansalaisaloitteet. Lait edellyttävät myös sitä, että ihmisiä kuullaan heitä itseään koskevissa asioissa ja tietyillä kansalaisryhmillä tulee olla omia toimielimiään, kuten kunnassa nuorisovaltuusto sekä vammais- ja vanhusneuvostot. Kuntalaissa on lueteltu useita osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia.

Osallistavaa demokratiaa edistetään myös esim. oikeusministeriön demokratia.fi-verkkopalveluilla. Sieltä löytyy yleistä demokratiainformaatiota, kansalais- ja kuntalaisaloite-sivustot, lausuntopalvelu, otakantaa.fi-palvelu sekä erillinen nuorten vaikuttamispalvelu.

Kansalaisten luottamus rakoilee

Edustuksellinen demokratia on nyt haasteiden edessä. Kansalaiset haluavat vaikuttaa asioihin suoraan, ja toisaalta toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Kansalaisyhteiskunnan ja sen tuntoja edustaneen edustuksellisen päätöksenteon välille syntyy jännitettä ja luottamuspulaa.

Edustuksellinen demokratia perustuu luottamukseen. Luottamus edustuksellisen demokratian kykyyn ratkaista haasteet on monissa maissa murenemassa. Väestöryhmien väliset erot ovat kasvaneet siinä, miten poliittiseen järjestelmään kiinnitytään ja poliittiseen toimintaan osallistutaan.

Edustuksellisen demokratian puhdin sanotaan olevan hukassa. Sen rinnalle on noussut muita suoremman demokratian muotoja. Asiantuntijuuden tuomaa auktoriteettia kyseenalaistetaan, ja se menettää asemaansa. Eliitin mahdollisuus säädellä yhteiskunnallista agendaa murentuu.

Uudet osallistumismahdollisuudet eivät ole korvanneet perinteistä edustuksellista demokratiaa. Ne eivät ole myöskään lisänneet äänestysaktiivisuutta.

Uusia osallistumisen tapoja eri ryhmille

Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kehittämisessä on tukeuduttu uuteen viestintä- ja tietoteknologiaan. Tämä ei ole muuttanut ratkaisevasti edustuksellisen demokratian toimintatapaa. Aktiivisuus on keskittynyt kansalaisiin, jotka ovat aktiivisia jo muutenkin. Vähemmän aktiivisille ja syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville kansalaisille onkin monissa kunnissa pyritty kehittämään uusia osallisuuden muotoja.

Uudet osallistumismahdollisuudet eivät ole korvanneet perinteistä edustuksellista demokratiaa. Ne eivät ole myöskään lisänneet äänestysaktiivisuutta. Vuoden 1906 Suomen eduskuntauudistuksen kaltaista radikaalimpaa uudistusta kansanvallan osalta ei ole edes kokeiltu Suomessa eikä muuallakaan.

Mikään uusi osallistumis- ja vaikuttamiskeino ei korvanne vaaleja ja äänestämistä. Yksittäinen uusi keino ei myöskään saane todella suuria, esim. vaaleihin verrattavia, käyttäjämääriä. Uusia tapoja tuleekin tarkastella kokonaisuutena. Erilaisiin tarpeisiin ja eri kansalaisryhmille tulee olla useita toisiaan täydentäviä tapoja.

Perinteinen ajattelutapa yhden massaratkaisun soveltumisesta kaikille kansalaisille ei enää toimi, vaan on huomioitava yksilölliset tarpeet ja toiveet. Digitalisaatio tulee tarjoamaan uusia ratkaisuja keinovalikoiman kasvattamiseen. Lisäksi sen avulla saadaan nykyistä huomattavasti vaivattomammin käsiteltyä pelätty aloite- ja palautevyöry.

Keskinäinen luottamus on tärkeää

Yhteiskunnan toiminnassa keskeistä on ihmiskuva ja käsitys ihmisten keskinäisestä vuorovaikutuksesta: voimmeko luottaa toisiimme? Kansainvälisten vertailututkimusten mukaan luottamuksessa on isoja maakohtaisia eroja. Yhteinen piirre näyttää olevan se, että luottamus vahvistaa luottamusta. Ne, jotka luottavat muihin, ovat muiden mielestä luotettavampia ja luottavat myös instituutioihin.