Siirry sisältöön
Tietopankki
Seppo Niemelä
Julkaistu 30.12.2020

Sivistystyö tapahtuu yhteisöissä

Vapaa kansansivistystyö tapahtuu yhteisöissä. Yksi niistä on kansa, mutta sivistys kokoaa ihmisiä yhteisöiksi myös kansan sisä- ja ulkopuolella.

Vapaan kansansivistystyön erityispiirre on sen kiinnittyminen yhteisöihin. Tätä korostaa sana kansa, jolla on nähty kansakuntaa koskevan tehtävän lisäksi kulttuurinen (kansankulttuuri), sosiaalinen (vähempiosaiset) ja poliittinen (kansanvalta) ulottuvuus.

Suomessa sana kansa jätettiin pois sivistyksen aktiivikäytöstä 1960-luvulla. Vapaan sivistystyön lain tarkoituspykälä kuitenkin ylläpitää sivistystyön sosiaalista (tasa-arvo) ja poliittista (demokratia) tehtävää. Vain kansankulttuuri on antanut tilaa moniarvoisuudelle.

Sivistystyön kansaa pienempi perusyhteisö on opintopiiri, joka on lähin yhdessä toimimisen harjoituskenttä. Myös sivistyslaki korostaa kykyä toimia yhteisössä. Niin ikään keskeisiä ovat paikalliset yhteisöt, myös kunta. Mitä globaalein ajattelu ilmenee tunnetun sanonnan mukaan lokaalina toimintana.

Vapaa sivistystyö on kansalaisyhteiskunnan koulu.

Erityisessä asemassa sivistystyön yhteisöinä ovat kansalaisjärjestöt ja muu kansalaistoiminta. Vapaa sivistystyö on kansalaisyhteiskunnan koulu. Tässä alue on tavattoman laaja. Lähtökohtana ovat paljolti yhteiset järjestötaidot, mutta tuhansien järjestöjen tuhansien tarkoitusperien mukana toiminnan alue avautuu lähes koko inhimilliseen toimintaan.

Puolueet ovat nekin kansalaisjärjestöjä, mutta ne kannattaa demokratiaan liittyvän eritysasemansa vuoksi mainita edelleen. Sivistyksellä on paljon tärkeää tekemistä puolueiden työssä. Ne voivat osaltaan korjata puolueisiin kohdistuvan tyytymättömyyden syitä.

Kansa ei tarkoita yhtenäiskulttuuria

Kansa on edelleen tärkeä kansansivistyksen yhteisö. Vanhastaan yhtenäinen kansakulttuuri ja kansallisvaltio liittyivät yhteen, mitä liittoa kansansivistystyö täysin rinnoin tuki. Enää se ei käy päinsä, vaan kulttuurin ja valtion yhteys tulee irrottaa.

Sivistystyö saa uuden haastavan ja todella mittavan tehtävän. Sen tulee tukea monikulttuurisen yhteiskunnan kaikkien kulttuurien yhdenvertaista kehitystä, mutta myös niiden keskinäistä vuorovaikutusta ja kykyä toimia yhteistyössä samassa demokraattisesti hallitussa maassa.

Suomi juhli 90. itsenäisyyden vuottaan kahden tunnuksen avulla: toinen oli ”Me” ja toinen ”Oma kieli, oma mieli”. Tunnukset voivat toimia yhdessä vain, jossa ”Meihin” kuuluvat kaikki Suomessa puhutut ihmisten omat kielet. Tämä ei aina juhlavuoden ohjelmasta käynyt ilmi.

Yhteisömme eivät rajoitu Suomen alueelle

Vanhastaan pohjoismaisuus on ollut jo arvoyhteisönä tärkeä sivistyksen yhteisö ja on sitä edelleen. Yhdentymiskehityksen mukana Euroopan unionista on tullut myös suomalaisille yhteisö, jonka kansalaisia he ovat. Jäsenyytemme tuo mukanaan runsaasti haastavia sivistystarpeita.

Laajin yhteisömme (toistaiseksi) on maapallo, joka globaalistumisen ja uusien uhkien mukana on muuttunut kaikille tärkeäksi. Maailmankansalaisuus ilmenee toimintana maailmanlaajuisissa järjestöissä, joista YK:lla on erityinen asema. Täälläkin sivistystarpeet ovat valtavan suuret.

Sivistyksen yhteisöt ovat yksi sivistystyön suunnittelun ja arvioinnin pohja. Kyky toimia kansalaisena kaikilla yhteisötasoilla on suuri osaamishaaste, jossa vapaat sivistystyöt eivät ihan äkkiä tule tehdyiksi.

Lue lisää: