Siirry sisältöön
Tietopankki
Seppo Niemelä

Voiko sivistys kohdistua jälleen kansaan?

Kansa-sana on historian saatossa tahriutunut niin pahoin, että kansansivistyskin muutettiin sivistystyöksi. Nyt kansan voisi palauttaa sivistyksen yhteyteen.

Kansansivistys kuuluu vielä monen vanhemman polven sanankäyttäjän sanastoon, vaikka sana kansa hylättiin vähin äänin ja ilman suurempaa keskustelua sivistystyön nimestä viimeistään 1960-luvulla. 

Leena Koski kirjoittaa kirjassaan Edistävä ja viihdyttävä aikuiskasvatus, että sanaa kansa ei aktiivisesti käytetty oikeastaan koko 1900-luvulla. Tässä Suomi poikkeaa muista Pohjoismaista. Niissä sana kansa on keskeinen selityksen kohde aina, kun kansansivistystä analysoidaan. Kansan ulottuvuudet ovat tuoneet tärkeitä lisiä sivistystyön tehtäviin.

Kansa-sanan merkityksiä

Vanhinta kerrostumaa on kansa kuvaamassa yhteistä rahvasta yläluokan vastapainona. Tähän juurtuu kansansivistyksen tasa-arvoa edistävä tehtävä. Toinen merkitys on kaikki kansakunnan jäsenet, sinä kansana, jolle valta Suomen perustuslain mukaan kuuluu. Tämä korostaa kansansivistystä kansanvallan tukijana. Kansankulttuuri puolestaan tuo mukaan kulttuurisen elementin. 

Nämä sosiaaliset ulottuvuudet tavallaan pyyhkiytyivät sivistystyön tehtävistä kansan kadottamisen mukana. Tosin niitä on muulla tavoin korostettu. Esimerkiksi vapaan sivistystyön laissa mainitaan nimenomaisesti tasa-arvo ja kansanvalta sivistystyön tehtävinä. Kansankulttuuri ja siihen usein liitetty idea yhtenäiskulttuurista on korvautunut moniarvoisuudella.

Kansa-sana tahriutui kolmessa vaiheessa

Saattaa olla, että Suomessa jäi jotenkin kesken se kehitys ”rahvaasta kansaksi” tai alamaisesta kansalaiseksi, joka muissa Pohjoismaissa oli yksi keskeisistä sivistystyön tavoitteita. Niissä sana kansa lukkiutui niin lujasti tarkoittamaan demokratioiden kansoja, että se kesti läpi 1900-luvun karikoiden.

1 Runebergiläinen käsitys kansasta

Suomessa kansa kontaminoitui ainakin kolmessa prosessissa. On sanottu, että ihanteellinen runebergiläinen kuva kansasta suorastaan esti tajuamasta etenkin tilattoman väestön nopeaa kasvua ja kurjistumista. Kun kansa sitten turvautui aseelliseen kapinaan, se tuntui kansallisuusmiesten silmissä tuplapetokselta. Kansaa ja kansan valtaa piti ainakin varoa. Turvallisinta oli keskittyä poimimaan yksilöitä sivistyksen piiriin. 

2 Natsien valtiaskansa

Kansa ja kansatiede kuuluivat rotuteorialla terästettynä myös natsien keskeiseen sanastoon. Saksassa arjalainen valtiaskansa oli kaikkea muuta kuin pohjoismaista kulttuurista itsemääräämisoikeutta. Kansallissosialistien ajatuksilla oli omat kannattajansa myös Suomen sivistyneistössä. Kansan merkitys sai lisää tummia kerrostumia.

Natsien kansa-sanan väärinkäyttö pilasi koko sanan niin, ettei se vieläkään kuulu Keski-Euroopassa korrektiin kielenkäyttöön. Kuvaavaa on, että Berliinin uuden parlamenttitalon fasadissa lukee äänestyksessä niukasti voittanut ”Väestölle”. Hävinnyt esitys oli ”Saksan kansalle”. 

3 Yksinvaltiaiden kansandemokratiat

Kolmannen käsittelynsä kansa sai, kun toisen maailmansodan jälkeen perustettuja yhden puolueen diktatuureja alettiin nimittää kansandemokratioiksi – siis suomeksi tuplakansanvalloiksi. Vastaava ihanne oli voimalla esillä myös Suomen sodanjälkeisessä poliittisessa elämässä.

On aika palauttaa sivistys kansalle

Kun näitä kansan merkityksen kerroksia ajattelee, alkaa ymmärtää, miksi sivistysväki muina miehinä hylkäsi koko kansan. Itse olisin valmis palauttamaan kansan kansansivistykseen. Suomen peruslaki sanoo yksiselitteisesti, että valta Suomessa kuuluu kansalle. Kyllä se sivistystyönsä ansaitsee.

Nykypäivän Suomen kansa on monikulttuurinen ja moniuskontoinen. Kansansivistystyön kunniakas tehtävä on tukea sitä, että Suomessa vaikuttavat kulttuurit voivat kehittyä kukin omalta pohjaltaan, että ne kykenevät dialogiin ja vuorovaikutukseen toistensa kanssa ja että kaikki suomalaiset voivat saman kansan tasa-arvoisina jäseninä ohjata demokratian periaatteiden mukaan asuinmaataan.

Sisältö pohjautuu Seppo Niemelän tekstiin ”Kansan palautus sivistykseen”, joka on julkaistu aiemmin tällä sivustolla.

Lue lisää: